Ajattelin taas rustailla / Oman elämäni musiikit, osa 1

Mutta en tiedä mitä rustailisin. Olen niin seesteinen persoona nykyään. Harrastan lintubongailua ja luontohomoilua niin en osaa enää kaivaa edes mitään pyykkitupavihaa sisimmästäni. Lihan syömisenkin olen lopettanut. Tai no kalaa buustaan b12-vitamiinin takia joskus, mutta sekin on MSC-merkittyä, eli ihan täysin nolla-asteikolla näin niinkun viha/aivo-oksennus tasolla. Työtönkin olen, eikä lähiöelämän kuvaaminen ole kovin antoisaa. Vielä 2012 jaksoin innostua jostain vitun ratikasta (oikeasti olen nytkin mansesterin ratikasta innoissani), mutta nykyään ahdistaa jo pelkkä keskustan liikenne. Olenkin nykyään lähinnä kivenkolossa luonnonsuojelualueella halvimpien Nikon-kiikarieni kera (häpellinen mainostus!). Mutta sori vaan Nikon, ostin Nikonit ihan vaan, koska Anttilassa ei ollut halvempiakaan. Tampereen Anttilakin on nykyään aika ikävä paikka. Olen vuodesta teini käynyt siellä alelaareja kollaamassa, ja nyt koko höskä nimeltään Top Ten on siellä yläkerrassa. On siellä vielä joku alelaari ja pari hyllyä levyjä, mutta masennuin ja ahdistuin viimeksi. Ostin siis paikan päältä 4 levyä n. 3€/kpl, enkä ollutkaan enää masentunut ja ahdistunut!

Ryyppääminenkin loppui käytännössä tuohon edelliseen postaukseen (toim. huom. en juonut itseäni mihinkään koomaan neljäksi vuodeksi, kunhan olen ollut kirjoittamatta). Harmittaa sinänsä, koska ajankohtainen kakkonen -ohjelmistoni tulee varmaan olemaan todella tylsää luettavaa. Olettaen siis, että sellaisen joskus teen. Siinä oli kuitenkin ideana olla kännissä aamuyöstä ja tykitellä. Katsotaan, onko sanansäiläni yhtä terävä sitten kun sen aika tulee.

Yksi pahe minullakin sentään on! Syön mustaamakkaraa n. 1-2 kertaa kuussa. Eli oon mummolatermeillä kasvissyöjä. Olen ollut aikaisemminkin vegesössö ja silloin vielä ehdottomampi (koska olin nuorempi, daa), ja mummolassahan sai aina kalaa, koska se ei ole lihaa ja sitä kautta nyt kun ajattelen, niin droppasin aika monta kertaa tosta noin vaan, koska mummo ei olisi antanut 50€ seteliä, jos en olisi syönyt lohta kiltisti. Mutta ei tästäkään mitään juttua saa aikaiseksi. Tai no yhden hyvän mummola-simulaatio tekstin kirjoitin eräälle forumille, mutta kaivan sen joskus tähän bonukseksi ja plussaksi.

Olen myös lopettanut käytännössä älypuhelinhommatkin, koska tajusin, että maksan ihan turhasta. En tee sillä mitään. Nyt minulla on ihana LG:n (mainostus) 29€ maksanut kevyt ja pieni tulitähtisädetikkuihanaoujeeihq-peruspuhelin, jossa on aivan helvetin hyvä akkukesto ja helvetin huono peli. Se on niin huono, että en keksi mitään sanoja sille. Ruma ja kankea ja paska.

Mutta niin, tekstien kirjoittamista. Koitan jotain tarinoida (jos elämässäni tapahtuu jotain), mikä on vaikeaa, koska esim. olen viimeksi päivittänyt (ja ollut kiinnostunut) facebook/n/ista n. 1½ vuotta sitten. Ja kaikki jännät tapahumathan raportoidaan naamakirjaan, joten tästä voi päätellä, että mitään jännää ei ole tosiaan tapahtunut.

Eli toisin sanoen pitää harrastaa laatikon ulkopuolelta ajattelua, jossa en ole mestari. Mutta horisontin laajentaminen on kova totuus. Tykkään kuunnella musaa ja pelata videopelejä, niin ehkä niistä saisi jotain. En tykkää oikein katsella elokuvia, mutta niistäkin voin rustata jos avovaimo pakottaa katsomaan jotain jet li -hössönsössöä. Itse katselisin mielelläni vain eurooppalaisia taidepläjäyksiä, joissa puhutaan vähemmän kuin perinteisessä suomalaisessa avioliitossa. Väkivaltaakin näissä tuntuu olevan aina samassa määrin. Kummallinen yhteensattuma nyt kun ajattelee.

Tästä se nyt siis lähtee. Ensimmäinen musiikkikommenttini tällä palstalla. Tarkoitus on tehdä näistä kompakteja, enkä todellakaan tähtää mihinkään kriittiseen analyysiin. Jos Soundi-lehti näkee nää, niin saa printata ihan tosta noin vaan vaikka oman liitteen sitten, kun matskua on tarpeeksi. Laitatte vaan tän blogin linkin ja klikkaatte AdSense -mainosta. Olen muuten saanut 6 vuoden aikana 34€ AdSense -tililleni. 75€ oli muistaakseni nostoraja. Noistakin kolmestakympistä omia klikkauksia on varmaan 29€. Hyvä diili ja joku päivä lähden Kajaaniin junalla näillä tuloilla.

Kuuntelin tämmöisen levyn hyllystäni yksi päivä.

Leavings-orkesteri: Arpapeliä CD (RCA, 2011)

Tässä siis entiset Leevi and the Leavingsin taustajäsenet tekevät taas musiikkia. Eli Gösta kuoli 2003, päätettiin, että se on siinä. Ei voi jatkaa. Kahdeksan vuotta myöhemmin päätettiin, että se on siinä, voidaan jatkaa. Minulla ei ole mitään tätä vastaan, koska mun puolesta kuka tahansa saa soittaa ja tehdä comebackeja ja olla iloinen elämästään ja siltappaa. Kovasti vielä mainostettiin, että ei ratsasteta Leevien maineella. Faktahan on se, että pakostihan sitä ratsastaa kun ottaa nimekeseen Leavings-orkesteri.

Se siitä taustakartoituksesta. Levy on ihan uskomattoman paska ja se sisältää aivan mitäänsanomatonta poprokkia hyvin vahvalla iskelmäviballa. Sanoitukset ovat uskomattoman jäätävää (ja tämä ihmisen suusta, jonka mielestä naiivit poplyriikat ala Aknestik ovat parasta) hömpänpömppää ja sävellyksetkin siinä samalla. Takakannen kiitostekstissä oli joku saksankielinen lause ja siinä luki aivan varmasti "millintarkkaa saksalaista insinöörityötä", koska melkein kaikki biisit ovat sen 3 minuutta pitkiä eli perfect radio song jaajolle miljoonia kamaa. Oletettavasti levy myi ihan pisin sitä v-sanaa ja onneksi koko roska on unohdettu. Laitoin levyn myynti-pinooni, jossa on jo läjä susipaskoja levyjä, joita ei divarit ota vastaan (koska CD), eikä kukaan osta (koska CD ja paskoja). Homehtukoot vaatehuoneessani, koska en kehtaa heittää roskiinkaan.

Mielenkiintoisinta levyssä:

-credits-listan soittimet, koska sieltä löytyy erikoisuuksia kuten tinapilli ja nyckelharpa.

Ikävintä levyssä:

-ihan kaikki. maineella ei sentään onnistuttu ratsastamaan, eli ei sekään aina niin helppoa näemmä ole.

Hampuusi töissä

Joujou.

Elämässäni on tapahtanut mullistava käännös toukokuun loppupuolella. Olen onnistunut saamaan töitä, jee. Kyse nyt on tietenkin kuukauden työjaksosta kirjastossa, ei tässä nyt sentään ihan aikuisiksi olla ryhdytty. Kauluspaitaakaan en kuitenkaan omista ja hiuksetkin ovat aivan aikuisnormien vastaiset.

Onhan tämä ihan hauskaa vaihtelua elämään. Vähän ahdisti alkuun taas herätä 0600, mutta kyllähän sitä aina ylimääräisen hynän eteen vähän kehtaa uhrata. Vielä kun oppisi menemään ajoissa nukkumaan, niin ei ehkä välttämättä nukuttaisi sitten töissä. Tai en tiedä. Tuntuu että nukuttaa muutenkin kokoajan. Ihan sama vaikka nukkuisi miljoona tuntia yössä, silti päivällä väsyttää ihan helvetisti puhumattakaan siitä töiden jälkeisestä olotilasta. Varmaan se narkolepsia sikapiikistä. Jihad allah 9/11 salaliitto.

Kuitenkin, eipähän tarvitse ainakaan ajatella. Kasiksi töihin, aivot nollalle, hymy korviin ja mummoille kirjaa. Sitten kotiin, ruokaa, ja sitten väsyttääkin jo ja pakko nukkua, että jaksaa toistaa saman. Puhumattakaan iltatuureista. Nukut kymmeneen, lähdet töihin kahdeksitoista. Pääset töistä seitsemältä. Kasin maissa himaan, ruokaa, ei mitään kehittävää, koska väsyttää jo ja nukkumaan. Repeat 40v. Mutta raha on aina kiva, sen avullahan sitä kai jaksaa...ehkä....tai sitten ei....ainakin nyt.

Työpaikkakin on siinä mielessä hyvä, että porukka on mukavaa kuten ennenkin, mutta hitto tätä loogista ja järkeenkäypää toimintaa tässä laitoksessa. Kaikki on organisoitu edelleen ihan päin sitä itseään ja mikään ei toimi. Istuin kaksi ekaa päivää iltalehden etusivua tuijottaen, kun ei ollut työtehtäviä. Nytkin on joka päivä vähän keksimällä keksitty tiskivuorojen oheen jotain räpeltämistä ja askartelua. Mutta mikä minä olen tuomitsemaan, money talks ja sitä rataa. Töissä mää vaan oon.

Muutenkin tuo asiakaspalvelu on välillä niin annelista että jumaleissön. Elämä olisi helpompaa jos asiakkaatkin olisivat välillä vähän positiivisempia, mutta ei. Positiivinen suomalainen asiakas on vaikeampi löytää kuin järkevä redneck amerikan takapajuilta. Aina naama norsunvitulla ja mahdollisimman kiire: ei minnekään. Hitto soikoon mikä siinäkin on. Tekisivät vaikka jotkut hiton aikataulut niin ei välttämättä olisi aina niin kiire. Vai pitääkö olla vaan kiire, että olisi jotain kiirehdittävää vaikkei ole kiire mihinkään tai jotain en tiedä pää hajoaa saatana. Ottaisivat rennosti joskus. Ei jaksa itsekään olla aina mikään naantalin aurinko kun muutkin on niin masentavia. Onneksi on myös toki sitä toista laitaa, mutta voisi sitäkin olla enemmän.

Sitten kun ihmiset oppisivat vielä esim. aakkoset, saisivat vähän maalaisjärkeä jne. niin elämä olisi helpompaa kaikkien kannalta. Sekin kun otetaan joku kirja hyllystä ja sitten ei jaksetakaan kantaa sitä enää ja todetaan, että pärjään ilmankin, niin eihän sitä voi laittaa takaisin paikalleen. Sitten perinteisellä tuurilla seuraava asiakas kysyy sitä kirjaa ja se ei ole siellä missä pitää. Sitten sanotaan että sorry, ei täältä löydy, koska se on taas kuin etsisi sitä viisasta punaniskaa (em. juttu). Tästä seurauksena toki mukavat haukut ja paskat niskaan ja siinä vain hymyilet, että sitä samaa teillekin ja aurinkoista juhannusta mmoroo!

En tiedä, ihan sama. Töissähän tässä vaan ollaan ja palkka juoksee. Kyllähän sitä mieluummin töissä on kun koulussa, saapahan jotain konkreettista hyötyä ja osaamista+tulot ovat mukavan summan verran isommat. Kestää nuo saakelin maailman hankalimmat asiakkaatkin (joita on muuten ihan helvetin paljon aina omien tiskivuorojen aikana). Muutenkin tunnun olevan joku vaikeiden tapausten magneetti, aina sattuu kohdalle sankarit ja muut.

Niinjoo, kun tässä on opintotuella nitkutettu, niin tuntuu mahtavalta saada kuun lopussa PALKKA. Harmi että sekin menee vuokriin lähinnä, mutta onhan se kiva kun sitä hetken on sentään RAHAMIEHIÄ. Muuta kuin kasinolle ja viina virtaamaan. Black jackia ja kauniita naisia niinkuin James Bond konsanaan. Pitääkin jo harjoitella vodka martinin tilaamista. Ravistettuna. Tai sitten opettelen vain sanomaan ranskaksi: tuoppi kaljaa, kiitos. Pääsee helpommalla.

Sain muuten matkalla Nokialle (en ole muuten vielä sairastanut. jos olet lukenut tätä aikaisemmin tiedät mistä kyse, muuten et. ulkosiiderit, ovi on tuolla (tähän hauiksen kuva) ->) tullessa taas junassa paikan siitä lastenvaununurkkauksesta. Mitä tavallinen ja lainkuuliainen veronmaksaja on tehnyt väärin, että aina on lapsia siinä. Eikä se minua haittaa, mutta kun ne on aina niitä hyperaktiivisia yksilöitä ikävuosilta 5-10v. Nytkin tuijotin vain jonkinlaisessa transissa eteenpäin koko 1h20min matkan ajan ja mietin mielessä niitä hawajin liplattavia laineita. Jotain hyötyä sentään siitä helvetin LIV-kanavastakin. (PS. bridezilla rules)

Voisin avautua töistä ja asiakaspalvelusta vaikka kokonaisen kirjan verrana, mutta en tiedä kohtaako kysyntä tarjonnan ja markkinoinnin lakeja en osaa, joten jätän kirjoittamatta. Sen sijaan loppuun voisin listata ihan yleisen huvin vuoksi viimeaikaisia hakusanoja, joilla tänne blogiin on eksytty Googlesta. Näitä kun olen tässä seuraillut tovin, niin en tiedä mitä helvettiä ne ihmiset yrittää Googlesta etsiä. Varsinkin jotkut kombinaatiot ovat ihan hämäriä, mutta sen pitemmittä puheitta. Tässä ne tulevat.

Parhaat hakusanat vuosilta 1856-1987 (ei missään järjestyksessä, vaikka väliotsake sellaiseen saattaisi viitatakin. joketin vain. saatanan teuvalaiset kun tuo sanonta on jäänyt päälle!)

1. Homorunot
-joskus taisin tästä mainita, mutta edelleen....ihan mahtava. Tässä on sitä jotain. Jos tekstini ovat kuin homorunoja, olen saavuttanut jonkinlaisen tavoitellun romanttisen harmonian tekstiini vihan keskelle.

2. arvomaailma hipsteri
- kyllä. kiva tavata samanmielisiä. Minä tiedän mikä on hyvää musiikkia ja kulttuuria, ja kaikki mitä en kuuntele/en tiedä on automaattisesti paskaa. En myöskään jaksa keskustella muiden kanssa tästä korkeakulttuurista mitä harrastan, koska kukaan ei ole kuitenkaan siitä kuullut. Haistakaa paska massalampaat.

3. suomalisia bondage kuvia
- tämän kai pitäisi olla suomalaisia, mutta annettakoon se hakijalle anteeksi. Ymmärtäähän sen, että hetken kiimassa tulee kirjoitusvirheitä. huomaahan sen näistä omista kirjoituksistanikin. Sen pettymyksen määrä on varmaan vain ihan helvetin katkera kun päätyy paskalla hipsterblogisivulle bondage kuvien sijaan.

4. +18 blogi
- oikeasti, mitähän lie eroottista kirjallisuutta on haettu. Jos ei, niin pornosivuja on maailma täynnä, go for it. Google on jo hallussa, joten olet jo puoliksi perillä. Mutta jos tarkoitus oli jotain eroottista ja sensuellia aikuisnovellia etsiä, niin pahoittelut viestistä.

5. pakastettua kyrpää
- hyvä että tuukkavirtaperkolla on vielä faneja! long live tuukka!

6. le petit marseillais
- PÄIVÄ SEN JÄLKEEN KUN KIRJOITIN AINEESTA. BLOGINI VAIKUTUSVALTAA EI PIDÄ VÄHEKSYMÄN INTERNET-KULTTUURISSA. ÄLÄ LAUSU TURHAAN HERRASI NIMEÄ JA MUUTA KALIA.

7. victoria edusti väljässä mekossa
- kamoon, taisin kirjoittaa siihen uutiskatsaukseen, että ihmiset pettyvät kun otsikon alla on vain naamakuva victoriasta. Taitavat pettyä vielä enemmän kun ainut kuva tällä sivustolla on joku helvetin rölli tuossa oikealla ->
Mutta jos joku innostuu niin yhteyttä vaan: roellityttoe93@suomi24.fi

8. hipsterhattu
- alkaa oleen melkonen hipsterkokoontuminen täällä. Hipsterhatuista en kyllä tiedä kun en pidä hattuja. Taino pipoa ja sekin on kyllä aika muotitietoinen, mutta annettakoon anteeksi.

9. uusin mutta ei vähäisin: HYMIÖ SEX
- nyt....ei saatana...oikeasti. HYMIÖ SEX. Pyöritelkääpä vähän. Hymiö...SEX...mitä helvettiä tämän hakija on yrittänyt. Ei hitto...vetää hiljaiseksi. En pysty nyt sanomaan mitään. HYMIÖ....SEX. Saatana.

PS. BLOGILLA KOHTSILLÄÄN 250 UNIQUEE KÄVIJÄÄ. Pitää alkaa pitämään matalaa profiilia, ihan liian mainstriimiä. Liian paljon lukijoita. Pakko lopettaa kohta blogin pitäminen. Vaikka varmaan puoletkin on jostain hutikuteja jostainpäin maailmaa. Tai muuten vaan bondage kuvien rakastajien hutilaukauksia. EN tiedä, mutta ehkä tässä vielä kuitenkin jatketaan. Hitaasti mutta varmasti kuten tähänkin asti.

PPS. Pakko laittaa tunnisteisiin ainakin HYMIÖ SEX.