Tässä filleripostaus. Experimentoin google translatella ja käänsin viimeisimmän tekstini ensin englanniksi, siitä ruotsiksi ja siitä takaisin suomeksi. Tulos on da shit ja vesa on lateral.
--------------------------
Lauantaisin huono Rokin / hevikover / ysäritekno 12 "3-tie split ep. Ei, kun olin hyvin väsynyt sunnuntaina (joka tapahtui seurauksena), oli unen määrä ja laatu, ei niinkään huono pari päivää, Sunnuntaina ajattelin takaisin runsautta.
Alkeiskurssi, erittäin kova kuumuus, ja joskus nukuin puoli päivä pari tuntia. Ei raportoitavaa. Otin rauhallista iltaa kenraaliharjoitus illan koitosta. Muutaman tunnin yöunet paskaa Musta Metal taustalla. Voit ilmoittaa: koomakuola on kaatunut, ja aina vituttaa, ja käännä kylkiluut lintata poskelle. Kivulias ja likainen, ja mitä vielä.
Le Grande Premiere Kun aika oli 23.30 ja siitä eteenpäin. Varmista, että kummankin unia luomalla taustalla avantgarde-taiteen mitälie semi-ooppera, puoliksi musta-metalia musiikin levy. Shit Music paskojen korreloi unia. Olen edelleen arvoitus puhelimesta ennen nukkumaanmenoa. Tai pikemminkin se oli vielä kesken, kun heräsin vieressä pää puhelimen signaalit, ja kotona sudoku oli auki. Mutta lähes puolet tajunnut! Making Shit nopeuttaa pääsyä riittävästi unta mukavasti.
Self-uni oli jälleen hieman hämmentävää (ainakin minun mielestäni). Näin unta, että eräs arvostettu tutkija. Tutkimuksessa on käyty ihmisen kuulo, ja yleensä jotkut kuulosairaustautienmitälie parantamismetodien kehitystä. Olin kuitenkin kotona työskentely: D Hard vissiin laboratorioissa kellarissa.
Vain yksi tutkimusmenetelmä oli kuitenkin paska. Nimittäin aste kärpäsiä ja ampiaisia on tavaraa, ja vertasin kuulo ihmisen identtisiä ja moiseen Mitä helvettiä. En muista unelma jopa otti Nobelin arvostetaan, ja kun sain tietää minun tutkimusta da shit helvetti kyllä odottanut. Jos joku siellä kirjan hyllyyn ei, niin se olisi taso Hämeenkyrö keksijä palkinnon.
Mutta kaiken kaikkiaan olen alkupriiffausten unessa päivällisen jälkeen. Tutkimukset olivat menneet vissiin reidet (ylläripylläri Kun ajatus ajaa kuin VESA-lateral kokkelipäissään). Mutta kuinka kovaa kierrättäjämiehenä f raaskinut ampiaiskärpäs heittää pois kaikki minun kokoelma. Olisi aivan väärin lahjoittaa ne lentävät pois takaisin luontoon? Olen kuitenkin opiskellut kuuleminen kuolleita hyönteisiä. Tai tiedä mistä sitä saa, en ole yllättynyt, että ainakin testeissä meni perseelleen.
Rasva, proteiini kuitenkin Pizza Party (kyllä varma, että saat todella hyviä professoreita keskuudessa tiedekunnan illanistujaiset) ja pohja taikinasta sain terapeuttinen ampiaisia. Pizza saattaa olla ok, monet ylisti pohjaan kiva rapeaksi. Itse nielin kaikki Kako kun tiesin sen ampiaissettejeä oli oksentaa.
Lisäksi pizza rasva, proteiini-Karpasin vihannes leivotaan lautasen ruokaa. Siellä oli kaikenlaisia juureksia, ja koko Karpasin. Mitä ne paloitellaan, syödäänhän muikutkin koko. Silloin hermo istuin kermapersehienostelijoille kieltäytyi syömästä, kärpäsiä Silla etoivat. He erottuivat joukosta etu kattilaan. Malli minun piti osoittaa, että on muitakin osia maialmassakaan nirso. Otin reilu annos ja ahmin sitä ja heitin sen. Muut ihmiset täällä ovat innostuneita, ja nimittää minua töykeä ja moukkamainen. Saatana, uskalla itkeä, vaikka toinen ei edes maistanut illan isäntä gourmet-herkkuja!
Toistaiseksi unelma todella siisti Vidin Mutta kun heräsin en voinut saada enää :-----------( Laajennettu tiedemiessaagaa vaikka nukahdin uudelleen. Turhaan oli perinteinen syvä tyhjyys tässä astraali jatkumoa. Toivottavasti ESA Yona Lahti, mutta vaikea peli, tai ainakin hieman useammin. Rules oknp outoja unia! hymyilee oknp!
keskiviikko 17. elokuuta 2011
maanantai 8. elokuuta 2011
Unien maailma, pt. 4
Lauantaisen huonon rokin/hevikover/ysäritekno 12" 3-way split ep:n jälkeen tunsin oloni sunnuntaina erittäin väsyneeksi (sattuneista syistä). Unen määrä ja laatu ollut sen verran huonoa parina päivänä, että sunnuntaina ajattelin ottaa takaisin runsain mitoin.
Aloittelin toki erittäin kovalla lämmittelyllä, ja nukuin joskus puolen päivän aikoihin pari tuntia. Ei raportoitavaa. Illasta otin vielä kenraaliharjoitukset ennen illan koitosta. Muutaman tunnin uni paskan black metalin soidessa taustalla. Raportoitavaa: koomakuola oli valunut ja vituttaa aina kääntää kylkeä ja lintata siihen poski. Ahdistavaa ja likaista ja mitä vielä.
Le grande ensi-ilta olikin sitten kello 23.30 eteenpäin. Varmistin sekalaiset unet laittamalla soimaan taustalle avant-garde-taide-mitälie-puoliksi-oopperaa-puoliksi-black-metalia musiikkilevyn soimaan. Paska musiikki korreloi paskojen unien kanssa. Pelasin vielä yhden sudokun puhelimesta ennen nukkumaanmenoa. Tai oikeastaan se jäi kesken kun heräsin se puhelin pään vierestä, ja sudoku oli siinä mukavasti auki. Puolet melkein selvitin kuitenkin! Paska tekeminen jouduttaa unen saantia kyllä mukavasti.
Itse uni oli taas jotain ihan hämmentävää (ainakin omasta mielestäni). Olin unessa joku arvostettu tutkija. Tutkimuksen aiheena oli ihmisen kuulo, ja lähinnä joidenkin kuulosairaustautienmitälie parantamismetodien kehittely. Työskentelin kuitenkin kotona :D Kovat laboratoriot vissiin kellarissa.
Tutkimusmetodini olivat kuitenkin ihan paskat. Tutkin nimittäin kärpästen ja ampiaisten avulla juttuja ja vertailin niiden kuuloa ihmisen samanmoiseen ja mitä helvettiä. En muistaakseni unessa omistanut nobelia vaikka arvostettu olikin, ja kun sain selville omat tutkimukseni niin en kyllä helvetti soikoon odottanutkaan. Jos joku siellä kirjahyllyllä voisi edes olla, niin se olisi joku tasoa hämeenkyrön vuoden keksijä -palkinto.
Kuitenkin, järjestin unessa alkupriiffausten jälkeen illalliset. Tutkimukset olivat menneet vissiin reisille (ylläripylläri kun ajatuksenjuoksu on kuin vesa keskisellä kokkelipäissään). Mutta kovana kierrättäjämiehenä en kuitenkaan raaskinut heittää ampiaiskärpäs kokoelmiani poiskaan. Olisihan se ollut ihan väärin lahjoittaa ne takaisin luontoon lentelemään? En kuitenkaan kuolleiden ötököiden kuuloa tutkinut. Tai mistä sitä tietää, en ainakaan ihmettelisi että kokeet menevät perseelleen.
Tein kuitenkin juhliin pitsaa (joo varmaan oikein vitun hienot tiedekunnan illanistujaiset professorien kesken) ja pohjataikinaan hain rapeutta ampiaisista. Pitsa onnistui ihan jees, monet kehuivat pohjaa mukavan rapeaksi. Itse kakoen nielin kaiken kun tiesin että siellä on ampiaissettejeä, oli siinä oksennuksessa pitelemistä.
Pitsan lisäksi tein kärpäs-vihannes-uunivuokaruokaa. Sinne tuli kaikenlaisia juureksia ja kärpäsiä kokonaisina. Mitä niitä paloittelemaan, syödäänhän muikutkin kokonaisina. Tästä hermoistuin kermapersehienostelijoille kun eivät suostuneet syömään, sillä kärpäset etoivat. Nämä siis erottuivat edukseen pataruuan joukosta. Jouduin näyttämään mallia, että ei muualla maialmassakaan nirsoilla. Otin reilun annoksen ja ahmin sen ja oksensin sen. Tästä muut vieraat eivät innostuneet ja nimittävät minua epäkohteliaaksi ja huonotapaiseksi. Saatana, kehtaavat muista itkeä vaikka eivät edes maistaneet illan isännän gourmet herkkuja!
Tähän asti uni oli ihan vidin siisti mutta sitten heräsin :-----------( En saanut enää jatkettua tiedemiessaagaa vaikka uudestaan nukahdin. Oli vain perinteistä syvää tyhjyyttä tässä astraalisessa jatkumossa. Toivottavasti ens yönä lähtis taas kovaa settiä, tai ainakin vähän useammin. Oudot unet rules oknp!
Aloittelin toki erittäin kovalla lämmittelyllä, ja nukuin joskus puolen päivän aikoihin pari tuntia. Ei raportoitavaa. Illasta otin vielä kenraaliharjoitukset ennen illan koitosta. Muutaman tunnin uni paskan black metalin soidessa taustalla. Raportoitavaa: koomakuola oli valunut ja vituttaa aina kääntää kylkeä ja lintata siihen poski. Ahdistavaa ja likaista ja mitä vielä.
Le grande ensi-ilta olikin sitten kello 23.30 eteenpäin. Varmistin sekalaiset unet laittamalla soimaan taustalle avant-garde-taide-mitälie-puoliksi-oopperaa-puoliksi-black-metalia musiikkilevyn soimaan. Paska musiikki korreloi paskojen unien kanssa. Pelasin vielä yhden sudokun puhelimesta ennen nukkumaanmenoa. Tai oikeastaan se jäi kesken kun heräsin se puhelin pään vierestä, ja sudoku oli siinä mukavasti auki. Puolet melkein selvitin kuitenkin! Paska tekeminen jouduttaa unen saantia kyllä mukavasti.
Itse uni oli taas jotain ihan hämmentävää (ainakin omasta mielestäni). Olin unessa joku arvostettu tutkija. Tutkimuksen aiheena oli ihmisen kuulo, ja lähinnä joidenkin kuulosairaustautienmitälie parantamismetodien kehittely. Työskentelin kuitenkin kotona :D Kovat laboratoriot vissiin kellarissa.
Tutkimusmetodini olivat kuitenkin ihan paskat. Tutkin nimittäin kärpästen ja ampiaisten avulla juttuja ja vertailin niiden kuuloa ihmisen samanmoiseen ja mitä helvettiä. En muistaakseni unessa omistanut nobelia vaikka arvostettu olikin, ja kun sain selville omat tutkimukseni niin en kyllä helvetti soikoon odottanutkaan. Jos joku siellä kirjahyllyllä voisi edes olla, niin se olisi joku tasoa hämeenkyrön vuoden keksijä -palkinto.
Kuitenkin, järjestin unessa alkupriiffausten jälkeen illalliset. Tutkimukset olivat menneet vissiin reisille (ylläripylläri kun ajatuksenjuoksu on kuin vesa keskisellä kokkelipäissään). Mutta kovana kierrättäjämiehenä en kuitenkaan raaskinut heittää ampiaiskärpäs kokoelmiani poiskaan. Olisihan se ollut ihan väärin lahjoittaa ne takaisin luontoon lentelemään? En kuitenkaan kuolleiden ötököiden kuuloa tutkinut. Tai mistä sitä tietää, en ainakaan ihmettelisi että kokeet menevät perseelleen.
Tein kuitenkin juhliin pitsaa (joo varmaan oikein vitun hienot tiedekunnan illanistujaiset professorien kesken) ja pohjataikinaan hain rapeutta ampiaisista. Pitsa onnistui ihan jees, monet kehuivat pohjaa mukavan rapeaksi. Itse kakoen nielin kaiken kun tiesin että siellä on ampiaissettejeä, oli siinä oksennuksessa pitelemistä.
Pitsan lisäksi tein kärpäs-vihannes-uunivuokaruokaa. Sinne tuli kaikenlaisia juureksia ja kärpäsiä kokonaisina. Mitä niitä paloittelemaan, syödäänhän muikutkin kokonaisina. Tästä hermoistuin kermapersehienostelijoille kun eivät suostuneet syömään, sillä kärpäset etoivat. Nämä siis erottuivat edukseen pataruuan joukosta. Jouduin näyttämään mallia, että ei muualla maialmassakaan nirsoilla. Otin reilun annoksen ja ahmin sen ja oksensin sen. Tästä muut vieraat eivät innostuneet ja nimittävät minua epäkohteliaaksi ja huonotapaiseksi. Saatana, kehtaavat muista itkeä vaikka eivät edes maistaneet illan isännän gourmet herkkuja!
Tähän asti uni oli ihan vidin siisti mutta sitten heräsin :-----------( En saanut enää jatkettua tiedemiessaagaa vaikka uudestaan nukahdin. Oli vain perinteistä syvää tyhjyyttä tässä astraalisessa jatkumossa. Toivottavasti ens yönä lähtis taas kovaa settiä, tai ainakin vähän useammin. Oudot unet rules oknp!
perjantai 29. heinäkuuta 2011
Kauppareissut viikolla 30
HEI HEI HEINÄKUU, kuten tuo suomimetallijyrä, kaikkien äijjien ykkönen, stam1nan isoveli, kotiteollisuuden äpärälapsi, mokomakin laulaa. (paska bändi)
Kesä on ohi, masennus ja syyskuu tulee. (elokuuta ei ole olemassa).
Tällä viikolla on ollut pari random kauppareissua niin ajattelin olla huono ihminen ja kirjoittaa ne tähän kun en muutakaan taas (kaura)keksi.
Kauppareissu numero yksi (1)
Operaatio: Postipaketit himaan
Kohde: SALE, Alakylä
Aika: jotain, en muista. päiväkin oli joku.
Lähdin kävelemään tuossa infernaalisessa kuumuudessa, helvetin lieskoissa, pätsissä ja mitä näitä on, kohti entistä s-marketia, nykyistä salea (työntekijöiden vaatteet on muuten helvetisti rumempia tässä nykyisessä puljussa). Kävelymatka meni ihan ok. Vähän tuli hiki, mut kaikkihan hikoilee niin nou pänik. Oli sentään paita mis oli krusifiksi (selässäki luki että deny your god. be proud. to be dead. ((cliché, joo, aika hitonmoinen vielä, mut on tää ihan näppärä. bändi vaan on aika paska)) väärinpäin niin vaikka olikin kuuma niin tuntu silti kotoisalta (helvetilliseltä). JOo ja nyt mene taas ihan sössöttämiseksi tämäkin kirjoitus ASIAAN.
Sisään pääsin ja sain heti hypotermian. Sen verran kovalla ilmastointilaitteet olivat. Lämpöhalvauksesta ja nestehukasta hypotermiaan. Siinä on ihmisoikeusaktivisteille työnsarkaa. Menin sitten kuitenkin postin luukulle ja painoin sitä hiton "kutsu myyjä nappia", joka kuulostaa enemmänkin epävireisen ovikellon ja paskan hissimusiikin ristisiitokselta. Myyjäksi paljastui suhtkoht samanikäinen jannu kuin minä, joka pakettia noutaessani _KYSYI MIKÄ LEVY ON TILATTU?_ vähän hämmennyin ja aloin sitten selittämään että tällästä aika satalasissabläkkiskaahausta nimeltä 1349. Kuva älpee ja kaikkee. Se sitten siinä vähän aikaa pohti ja totes että ei tuttua, mutta "ITEKIN TILASIN JUST BLÄKYVINYN". Ja anto sen bändin nimen (oli muuten kelpo bändi, Deafheaven tjsp.). Jumalauta, ei sitä usein postista tule black metal ehdotuksia. Hailssit SALELLE! o/ Lähdin iloisena ulos, melkosta bondaamista.
Kauppaisku numero kaksi (2)
Operaatio: elintarvikkeet jääkaappiin
Kohde: Citymarket, YOuppi.
Aika: joku päivä viikosta, yllättävän aikaseen aka 10.00
Etsin kuumeisesti Katri Antellin Oikiaa Porkkanaleipää. Olen itseasiassa ettiny jo kohta kolme viikkoa tätä jumalan armahtamaa pullamössöä. Jumalaisempaa kuin Jumala itse. Tai kalja. Tai joku. Hyvää anyway. tai my way. my way or the highway (limp bizkit joujou fred döörst). Noh, siinä oli sopivasti joku naispuolinen työntekijä täyttelemässä leipähyllyä. Hän huomasi kun hipsterlasieni alta valui pari kyyneltä ruispaljon päälle, ja tottakai kysyi että mikä hätänä. Kerroin tarinan pojasta ja porkkanaleivästä, ja hän totesi huomanneen saman kohtalon leivälle. Pohti josko olisivat lopettaneet sen kun muitakin tuotteita lopettivat, mutta lupasi ottaa asiasta selvää! Luultavasti meni vain takahuoneeseen nauramaan muiden kanssa, että joku vitun urpo tuola kerto kuinka se tykkää jostain helvetin porkkanaleivästä ja nyt ikävöi kun muu ei kelpaa. No mutta kuitenkin, sanoin sitten että kuhan vaan sitä aina välillä tuli ostettua ja nainenhan alkoi sitten neuvomaan minulle muita leipiä. Kaikkea sieltä tuli, hienoja leipiä rakenteineen päivineen ja hyviä valmistustapoja. Sanoin sitten, että katselenpa tässä ympärilleni ja otan jotain uutta ja kivaa.
Menin siis ja otin euroshopperin vehnäpaahtoleipää :--D Eli vähän sama kuin menisi ostamaan tryffeleitä ja kaviaaria ruuaksi, mutta päätyy nuudeli/papumössöön (ei sillä ettenkö olisi tätä juuri tehnyt, viikon ruuat parilla eurolla, feels good man.)
Mutta siis tarinan opetus (jokaisella tarinalla on opetuksensa), citymarketista hyvää palvelua? Yhtä todennäköistä kuin hyvän kotiviinin valmistaminen.
Nojoo, onpa huonoja tarinoita. No mut vielä yks ränttäys
Kauppaisku nro. 3 (kolme) ei kiinnosta priiffaus niin laitan jotain
Kohde: sama youppi
Tavoite: ruoka
tänään tai eilen
^jotain.
NIIN ETTÄ, mikä siinä on että kun menet siihen OTTO-automaatille, niin aina saa jonottaa 30min. Tuntuu että jonon pituudellakaan ei ole väliä, aina menee ikuisuus. (no okei, ei ehkä niin kauan kuin elämä paratiisissa, mutta kauan kuitenkin. suhteellisuus on subjektiivista. sanoi sokrateskin). Tuntuu kuin ihmiset käyttäisivät AINA tätä jännää tulevaisuuden laitetta ensimmäisen kerran. Siinä on jumalauta tyyliin joku 3 erilaista juttua (onko edes?) mitä voit tehdä, ja kaikki käyttää kuitenkin lähinnä sitä NOSTOA. Miksi se pitää siis opetella aina uudestaan? Kortti sisään, koodi kehiin, otto->rahat->kortti ulos ja lompakkoon+vilkasu et joo saldo nolla->rahat ulos ja menoks sano andy mccoy kun piriä veti. menee ehkä 20 sekuntia. Mutta ei. Ensin laitetaan koodia väärin, sitten arvuutellaan että onko tämä otto vai nosto vai miten se siellä lukeekaan varmasti se että se antaa ulos rahaa. Eikö sen pitäisi silloin olla anto? tai jotain muuta logiikan riemuvoittoa jasfgaogaeoa. Sitten vaan mietitään että paljonko sitä rahaa OTETAANKAAN. vtijaegijiaejgo. sitten vittu kaikki päin helvettiä ja untsitakejgeo. En tiedä miksi tämä nyt aina rassaa, mutta jumalauta. yksinkertaisempaa kuin kahden palan palapelin ratkaiseminen.
SITTEN taas oli joku elämän sankari keskellä käytävää tuijottamassa puhelinta. Miksi siitä ei voi mennä sivuun. "Oon töissä sosiaalivirastossa, vittu tää on mun käytävä. juttelen tässä just einolle ja katon kun ihmisiä menee ohi". Mene sinne käytävän sivuun räpläämään iPhoneasi. Ja sitten siellä käytävillä pönötetään kanssa miten sattuu niitten kärryjen kanssa, ja kun otat maitoa hyllystä niin jonkun on pakko tunkea siihen väliin ETTÄ SAA EKA. EIHÄN SITÄ TIEDÄ JOS VAIKKA NWO JA UFOT.
Sitten kassalle päästyäni olen unohtanut punnita vesimelonin. Kassa riemastuu (okei ymmärettävää, mutta olin sentään punninnut 2/3 punnitusta vaativista. Se on kuitenkin aika hyvin. Yli puolet. 66,666666%. Saatanakin olis ylpeä yrityksestäni.) Kassa kuitenkin heti ehdotti että se jää tähän, et saa mukaan, ja vilkuili jonoa. KOSKA KIIRE. Takanani oli tasan yksi ihminen, ja sillä oli ydintalvea varten tavaraa ostoskärryssä, eli oli silläkin siinä työnsarkaa, joten koin hetkeni tulleeksi ja ehdotin että käyn "NOPEASTI" punnitsemassa ko. tuotteen. Ihan vittuillakseni kävelin vaa'alle ja takaisin, ja silti päässäni laskin että meni varmaan vain 30 sekuntia. Eli hukkaan meni sekin. Muutenkin tuo kiire ärsyttää. Joka toinen citymarketin asiakas vaikuttaa siltä, että jos se ei selvitä kaupassakäyntiä, johon sisältyy ruokien ostaminen aviomiehelle ja viidelle lapselle, alta viiteentoista minuuttiin, niin armageddon tulee. Ottaisivat välillä vähän rennommin. Myöntäisivät, etteivät kuitenkaan halua sinne viiden lapsen luo :----D
MEGAUNOHDUSEDIT: Haluaisin vielä sanoa, että te ihmiset, jotka ette laita sitä "seuraava asiakas" pötkylää siihen liukuhihnalle omien ostosten latomisten jälkeen. HAistakaapa oikeasti paska. Sitten pitää itse kurotella sieltä ruokavuoren yli samalla, kun sinä naurat siinä vieressä että höhhöh, olinpa ilkeä. ei ole niin vaikeaa tämäkään, voin laittaa tähän vielä ohjeet.
1. lastaa ostokset
2. ota tukevasti kiinni em. pötkylästä. aseta se omien ostosten persiiseen
3. totea, että onpa mukavaa kun kaikki hymyilevät ja ovat tehneet toisilleen palveluksen. opit että positiivisuus rules ja pease ja lööv.
joo, olipa kokonaisuudessaan ehkä sekavinta blogipostaamista ikinä. piktästä aikaa. laitetaan vaikka väsymyksen piikkiin jne.
PS. Tuntuu että jutut kiertää kehää. Toisaalta kaikki suurmiehetkin kierrättivät puheitaan. Niin hitler kuin teuvo hakkarainenkin.
EDIT: Laitoin tohon tollasen ominaisuuden, et voitte ruksittaa et mitä mieltä ootte. Tiedän et kaikki haluatta laittaa Ihqa mut laiotin siihen noita negatiivisempiakin vaihtoehtoja. Veikkaan kyllä, että jos rehellisesti puhutaan, ne tulee olemaan suositumpia. Mutta mikä olisikaan sen hienompaa!
Kesä on ohi, masennus ja syyskuu tulee. (elokuuta ei ole olemassa).
Tällä viikolla on ollut pari random kauppareissua niin ajattelin olla huono ihminen ja kirjoittaa ne tähän kun en muutakaan taas (kaura)keksi.
Kauppareissu numero yksi (1)
Operaatio: Postipaketit himaan
Kohde: SALE, Alakylä
Aika: jotain, en muista. päiväkin oli joku.
Lähdin kävelemään tuossa infernaalisessa kuumuudessa, helvetin lieskoissa, pätsissä ja mitä näitä on, kohti entistä s-marketia, nykyistä salea (työntekijöiden vaatteet on muuten helvetisti rumempia tässä nykyisessä puljussa). Kävelymatka meni ihan ok. Vähän tuli hiki, mut kaikkihan hikoilee niin nou pänik. Oli sentään paita mis oli krusifiksi (selässäki luki että deny your god. be proud. to be dead. ((cliché, joo, aika hitonmoinen vielä, mut on tää ihan näppärä. bändi vaan on aika paska)) väärinpäin niin vaikka olikin kuuma niin tuntu silti kotoisalta (helvetilliseltä). JOo ja nyt mene taas ihan sössöttämiseksi tämäkin kirjoitus ASIAAN.
Sisään pääsin ja sain heti hypotermian. Sen verran kovalla ilmastointilaitteet olivat. Lämpöhalvauksesta ja nestehukasta hypotermiaan. Siinä on ihmisoikeusaktivisteille työnsarkaa. Menin sitten kuitenkin postin luukulle ja painoin sitä hiton "kutsu myyjä nappia", joka kuulostaa enemmänkin epävireisen ovikellon ja paskan hissimusiikin ristisiitokselta. Myyjäksi paljastui suhtkoht samanikäinen jannu kuin minä, joka pakettia noutaessani _KYSYI MIKÄ LEVY ON TILATTU?_ vähän hämmennyin ja aloin sitten selittämään että tällästä aika satalasissabläkkiskaahausta nimeltä 1349. Kuva älpee ja kaikkee. Se sitten siinä vähän aikaa pohti ja totes että ei tuttua, mutta "ITEKIN TILASIN JUST BLÄKYVINYN". Ja anto sen bändin nimen (oli muuten kelpo bändi, Deafheaven tjsp.). Jumalauta, ei sitä usein postista tule black metal ehdotuksia. Hailssit SALELLE! o/ Lähdin iloisena ulos, melkosta bondaamista.
Kauppaisku numero kaksi (2)
Operaatio: elintarvikkeet jääkaappiin
Kohde: Citymarket, YOuppi.
Aika: joku päivä viikosta, yllättävän aikaseen aka 10.00
Etsin kuumeisesti Katri Antellin Oikiaa Porkkanaleipää. Olen itseasiassa ettiny jo kohta kolme viikkoa tätä jumalan armahtamaa pullamössöä. Jumalaisempaa kuin Jumala itse. Tai kalja. Tai joku. Hyvää anyway. tai my way. my way or the highway (limp bizkit joujou fred döörst). Noh, siinä oli sopivasti joku naispuolinen työntekijä täyttelemässä leipähyllyä. Hän huomasi kun hipsterlasieni alta valui pari kyyneltä ruispaljon päälle, ja tottakai kysyi että mikä hätänä. Kerroin tarinan pojasta ja porkkanaleivästä, ja hän totesi huomanneen saman kohtalon leivälle. Pohti josko olisivat lopettaneet sen kun muitakin tuotteita lopettivat, mutta lupasi ottaa asiasta selvää! Luultavasti meni vain takahuoneeseen nauramaan muiden kanssa, että joku vitun urpo tuola kerto kuinka se tykkää jostain helvetin porkkanaleivästä ja nyt ikävöi kun muu ei kelpaa. No mutta kuitenkin, sanoin sitten että kuhan vaan sitä aina välillä tuli ostettua ja nainenhan alkoi sitten neuvomaan minulle muita leipiä. Kaikkea sieltä tuli, hienoja leipiä rakenteineen päivineen ja hyviä valmistustapoja. Sanoin sitten, että katselenpa tässä ympärilleni ja otan jotain uutta ja kivaa.
Menin siis ja otin euroshopperin vehnäpaahtoleipää :--D Eli vähän sama kuin menisi ostamaan tryffeleitä ja kaviaaria ruuaksi, mutta päätyy nuudeli/papumössöön (ei sillä ettenkö olisi tätä juuri tehnyt, viikon ruuat parilla eurolla, feels good man.)
Mutta siis tarinan opetus (jokaisella tarinalla on opetuksensa), citymarketista hyvää palvelua? Yhtä todennäköistä kuin hyvän kotiviinin valmistaminen.
Nojoo, onpa huonoja tarinoita. No mut vielä yks ränttäys
Kauppaisku nro. 3 (kolme) ei kiinnosta priiffaus niin laitan jotain
Kohde: sama youppi
Tavoite: ruoka
tänään tai eilen
^jotain.
NIIN ETTÄ, mikä siinä on että kun menet siihen OTTO-automaatille, niin aina saa jonottaa 30min. Tuntuu että jonon pituudellakaan ei ole väliä, aina menee ikuisuus. (no okei, ei ehkä niin kauan kuin elämä paratiisissa, mutta kauan kuitenkin. suhteellisuus on subjektiivista. sanoi sokrateskin). Tuntuu kuin ihmiset käyttäisivät AINA tätä jännää tulevaisuuden laitetta ensimmäisen kerran. Siinä on jumalauta tyyliin joku 3 erilaista juttua (onko edes?) mitä voit tehdä, ja kaikki käyttää kuitenkin lähinnä sitä NOSTOA. Miksi se pitää siis opetella aina uudestaan? Kortti sisään, koodi kehiin, otto->rahat->kortti ulos ja lompakkoon+vilkasu et joo saldo nolla->rahat ulos ja menoks sano andy mccoy kun piriä veti. menee ehkä 20 sekuntia. Mutta ei. Ensin laitetaan koodia väärin, sitten arvuutellaan että onko tämä otto vai nosto vai miten se siellä lukeekaan varmasti se että se antaa ulos rahaa. Eikö sen pitäisi silloin olla anto? tai jotain muuta logiikan riemuvoittoa jasfgaogaeoa. Sitten vaan mietitään että paljonko sitä rahaa OTETAANKAAN. vtijaegijiaejgo. sitten vittu kaikki päin helvettiä ja untsitakejgeo. En tiedä miksi tämä nyt aina rassaa, mutta jumalauta. yksinkertaisempaa kuin kahden palan palapelin ratkaiseminen.
SITTEN taas oli joku elämän sankari keskellä käytävää tuijottamassa puhelinta. Miksi siitä ei voi mennä sivuun. "Oon töissä sosiaalivirastossa, vittu tää on mun käytävä. juttelen tässä just einolle ja katon kun ihmisiä menee ohi". Mene sinne käytävän sivuun räpläämään iPhoneasi. Ja sitten siellä käytävillä pönötetään kanssa miten sattuu niitten kärryjen kanssa, ja kun otat maitoa hyllystä niin jonkun on pakko tunkea siihen väliin ETTÄ SAA EKA. EIHÄN SITÄ TIEDÄ JOS VAIKKA NWO JA UFOT.
Sitten kassalle päästyäni olen unohtanut punnita vesimelonin. Kassa riemastuu (okei ymmärettävää, mutta olin sentään punninnut 2/3 punnitusta vaativista. Se on kuitenkin aika hyvin. Yli puolet. 66,666666%. Saatanakin olis ylpeä yrityksestäni.) Kassa kuitenkin heti ehdotti että se jää tähän, et saa mukaan, ja vilkuili jonoa. KOSKA KIIRE. Takanani oli tasan yksi ihminen, ja sillä oli ydintalvea varten tavaraa ostoskärryssä, eli oli silläkin siinä työnsarkaa, joten koin hetkeni tulleeksi ja ehdotin että käyn "NOPEASTI" punnitsemassa ko. tuotteen. Ihan vittuillakseni kävelin vaa'alle ja takaisin, ja silti päässäni laskin että meni varmaan vain 30 sekuntia. Eli hukkaan meni sekin. Muutenkin tuo kiire ärsyttää. Joka toinen citymarketin asiakas vaikuttaa siltä, että jos se ei selvitä kaupassakäyntiä, johon sisältyy ruokien ostaminen aviomiehelle ja viidelle lapselle, alta viiteentoista minuuttiin, niin armageddon tulee. Ottaisivat välillä vähän rennommin. Myöntäisivät, etteivät kuitenkaan halua sinne viiden lapsen luo :----D
MEGAUNOHDUSEDIT: Haluaisin vielä sanoa, että te ihmiset, jotka ette laita sitä "seuraava asiakas" pötkylää siihen liukuhihnalle omien ostosten latomisten jälkeen. HAistakaapa oikeasti paska. Sitten pitää itse kurotella sieltä ruokavuoren yli samalla, kun sinä naurat siinä vieressä että höhhöh, olinpa ilkeä. ei ole niin vaikeaa tämäkään, voin laittaa tähän vielä ohjeet.
1. lastaa ostokset
2. ota tukevasti kiinni em. pötkylästä. aseta se omien ostosten persiiseen
3. totea, että onpa mukavaa kun kaikki hymyilevät ja ovat tehneet toisilleen palveluksen. opit että positiivisuus rules ja pease ja lööv.
joo, olipa kokonaisuudessaan ehkä sekavinta blogipostaamista ikinä. piktästä aikaa. laitetaan vaikka väsymyksen piikkiin jne.
PS. Tuntuu että jutut kiertää kehää. Toisaalta kaikki suurmiehetkin kierrättivät puheitaan. Niin hitler kuin teuvo hakkarainenkin.
EDIT: Laitoin tohon tollasen ominaisuuden, et voitte ruksittaa et mitä mieltä ootte. Tiedän et kaikki haluatta laittaa Ihqa mut laiotin siihen noita negatiivisempiakin vaihtoehtoja. Veikkaan kyllä, että jos rehellisesti puhutaan, ne tulee olemaan suositumpia. Mutta mikä olisikaan sen hienompaa!
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
Rapsa maakuntamatkailusta
Tiistai 12.7.2011: Operaatio Beach Boys Sieravuoren lomakeskuksessa. Eurassa (joo en minäkään tiedä mikä helvetin eura ja missä se on, mutta sinne oli päästävä)
08.00: Herääminen aamulla on/off -yön jälkeen. Unta ja hereillä oloa tunti kerrallaan, ahdistavan huonot yöunet ovat aina hyvä merkki paremmasta huomisesta.
09.00: Ulkona sataa, tunnin päästä olisi pitänyt olla muka bussissa kohti Nokian keskustaa. Vettä tulee saavista kaatamalla nonstopdiscona, ei huvita lähteä talsimaan. Toinen vilustumiskuolema tähän vielä tarvittaisiinkin. En omista edes takkia tahi hupparia täälläpäin maailmaa. Ghettoelämä on kovaa välillä.
10.00: En mennyt bussiin, koska sade. Seuraava bussi lähtee kohti Huittisia vasta 13.55.
12.38: Lähteäkkö bussilla, joka lähtee 12.40 kohti keskustaa vaiko 13.38. Toisessa on riskinä hengaaminen Nokian keskustassa, toisessa myöhästyminen Satakunnan Liikenteen riemahduttavasta syleilystä. Valitsen myöhästymisen riskin, sillä Nokian keskustassa tunnin ajan hengaaminen on kuin hidas ja kivulias itsemurha.
13.38: Bussi vähän myöhässä, kuumottaa.
13.55: Matka Huittisia kohti alkaa. Bussikuskiakin vitutti kun muistin että on vain 50e seteli lompakossa kympin maksavaa matkaa varten. Rahamiehet ovat erimiehiä, eihän me nyt normisti bussilla mennäkään. Sain kuitenkin lirpakkeen ja nyrpeän katseen. (Joo piti käydä automaatilla, mutta kuten todettiin, en jaksa hengata Nokian keskustassa).
15.00: Vaihto Huittisissa Euraan kulkevaan otsoonintuhoajaan. Penkit kovenivat selvästi ja värityskin oli hirveämpi. Aikatauluvihkosen väliin oli joku mukava ihminen taiteillut kaksi karkkipaperikääreestä väsättyä kukkaa/rusettia mitä helvettejä olivatkaan. Hymyilin. TIEDÄN ETTÄ LUET TÄTÄ, PALJASTA ITSESI. Harmi kyllä, ei ollut mitään mitä jättää tilalle uudeksi ylläriksi jollekin.
15.40: Eura Megacityssä. Kauppaa kohti, josta matkaevääksi kaljaa ja makkaraa. Miehinen meno. Kovan sukkuloinnin päätteeksi kaverin mökille.
17.05?: Kalja.
18.17: Kyyti kohti Sieravuorta saapuu. Ehkä myös muutama kalja turhan nopeaan.
18.45tjtn: Tili tyhjenee, uusi olut. Fiilistellään häitä :_D
19.30: Jukka Poika tykittää, magee keikka. Meno jees.
20.30: Kalja.
21.00: Beach Boys alottaaaaaaaaa. Lonkero. Vidin kova meno. Kovempi kuin kovakuoriainen. Jorasin pari tuntia putkeen. Jorasin myös I Get Aroundin lavan edessä. Hävettää. No ei edes. Vähän. Mutta ei kuitenkaan. Fuck yeah.
23.00: Loppu, ei kiinnosta Wiskarin Artut kun mökillä on kaljaa ja makkaraa.
24.00: Grilli päälle. Kalja.
01.00kai?: Makkarat naamariin, piti jäädä seuraavalle päivälle, ei jäänyt. Kalja jos toinenkin.
01.30: Perussoitto veljelle tärkeästä asiasta. Toki työssäkäyviä pitää aina välillä häiriköidä.
"Muistakko miten häiden sormet kurkkuun kohta menee?"
"En, moro" ja tuuttausta :-D (hävettää taas vähän)
02.00?: "otetaanko viinapaukut" "joojoo siis tottakai"
03.00: HIM-fiilistelyt ja kalja kalliolla
04.00(en tiedä enää kellonaikoja niin heitän näitä ihan hatusta, voi olla että en edes valvonut näin pitkälle): Kalja laiturilla. Kehoni halusi jostain pakottavasta tarpeesta vastustaa Atrian grillimakkaraa, ja ryynäsin kaaressa laiturilta. Kalja loppumaan ja unta palloon. Tennarien sitominen/jalkaan laittaminen/pois ottaminen oli tässä vaiheessa jo helvetinmoista sirkusta. Koreografiat lähentelivät jo nykytanssia, joten parempi oli jättää jatkossa kengät nauhomatta. Hampaiden peseminenkin onnisti. Olin varannut 0,5l vettä kahteen (2) hampaidenpesukertaan (yhdyssana? onko? eikö?) ja aamulla huomasin, että jäljellä oli 2cl. On taas pesty hampaita ison maailman tyyliin ja näytetty taas Afrikalle, että tällä riittää vettä. Nukkuminen onnistu myös jotenni.
10.30: Veli soittaa ja utelee darrasta. Osu ja uppos. Jackpot sanoisinko. Kehui myös, että oli paras puhelinsoitto ikinä. Onneksi otti läpällä. Hävetti taas vähän, mutta en tiedä ihan sama.
10.45: 15min hampaidenpesurituaali luonnon helemassa. Mukiinmenevä suoritus.
12.05: Syön mansikan. Suussa maistuu jo valmiiksi fluorimyrkyn ja kissanulosteen sekoitus. Mansikkakaan ei näin ollen maistunut järin tajunnanräjäyttävältä. Paskalta lähinnä.
12.30: Matka maan keskipisteeseen alkaa. Olo oli kuin phileas foggilla (vai kuka helvetti sinne oikein menikään. saatto sittenkin olla roope ankka. en tiedä, rikas en ainakaan ollut tämän reissun jälkeen). En kyllä mennyt maan keskipisteeseenkään, sillä Nokia ei ole lähelläkään. Lähempänä kuin Eura kuitenkin.
14.10: Perillä Nokialla. Bussimatkaa voi kuvailla esim. kuvin:
Kiitos taas tuukkavirtaperko
tai sanoin: Elämä soikoon. Hirvein bussimatka eva. Kokoajan oli olo, että jotain tulee ulos. Jokainen minuutti taistelua elämästä ja kuolemasta. Reppukin oli auki jo valmiina :-D Ei sieltä mitään muuta kuin sappinesteet olisi tullutkaan, mutta ne maistuu jo sen verran pahalta, että ei oikeasti haluttanut. Bussiyhteydetkin toimi kerrankin, eikä tarvinnut keskustassa odottaa oikeastaan yhtään niin oikea bussi heitti jo kohti kotia.
14.35: Kotona. Vieläkin armoton darra, huimaa ja humisee, lobotomiaa jääpuikolla.
16.00: Sveriges värsta bilförare finaali ja vieläkin darra.
17.25: Vieläkin ihan tajuton darra. Samat oireet kun edellä, sydänkin vetaa perinteiseen tapaan blastbeatia.
Oli kyllä sen luokan junnuörvelaelgleag reissu, että en tee enää ikinä. Olen liian vanha näihin hommiin, meikästä ei saa ammattilaista tekemälläkään. Hauskaa oli kuitenkin ja muuta kalia.
Rakkaudella,
Pertti Lind
Pertti Lind EDIT: 20.42: Vieläkin krapula. Naurattaa jo. :-D.
EDIT2: 23.15: Vieläkin puhalluttaa. Satan.
EDIT3: Sinä joka päädyit tähän blogitekstiin hakusanalla: "kokemus beach boys 12.7." Onnitteluni. Tai ehkä paremminkin pahoitteluni :-D
08.00: Herääminen aamulla on/off -yön jälkeen. Unta ja hereillä oloa tunti kerrallaan, ahdistavan huonot yöunet ovat aina hyvä merkki paremmasta huomisesta.
09.00: Ulkona sataa, tunnin päästä olisi pitänyt olla muka bussissa kohti Nokian keskustaa. Vettä tulee saavista kaatamalla nonstopdiscona, ei huvita lähteä talsimaan. Toinen vilustumiskuolema tähän vielä tarvittaisiinkin. En omista edes takkia tahi hupparia täälläpäin maailmaa. Ghettoelämä on kovaa välillä.
10.00: En mennyt bussiin, koska sade. Seuraava bussi lähtee kohti Huittisia vasta 13.55.
12.38: Lähteäkkö bussilla, joka lähtee 12.40 kohti keskustaa vaiko 13.38. Toisessa on riskinä hengaaminen Nokian keskustassa, toisessa myöhästyminen Satakunnan Liikenteen riemahduttavasta syleilystä. Valitsen myöhästymisen riskin, sillä Nokian keskustassa tunnin ajan hengaaminen on kuin hidas ja kivulias itsemurha.
13.38: Bussi vähän myöhässä, kuumottaa.
13.55: Matka Huittisia kohti alkaa. Bussikuskiakin vitutti kun muistin että on vain 50e seteli lompakossa kympin maksavaa matkaa varten. Rahamiehet ovat erimiehiä, eihän me nyt normisti bussilla mennäkään. Sain kuitenkin lirpakkeen ja nyrpeän katseen. (Joo piti käydä automaatilla, mutta kuten todettiin, en jaksa hengata Nokian keskustassa).
15.00: Vaihto Huittisissa Euraan kulkevaan otsoonintuhoajaan. Penkit kovenivat selvästi ja värityskin oli hirveämpi. Aikatauluvihkosen väliin oli joku mukava ihminen taiteillut kaksi karkkipaperikääreestä väsättyä kukkaa/rusettia mitä helvettejä olivatkaan. Hymyilin. TIEDÄN ETTÄ LUET TÄTÄ, PALJASTA ITSESI. Harmi kyllä, ei ollut mitään mitä jättää tilalle uudeksi ylläriksi jollekin.
15.40: Eura Megacityssä. Kauppaa kohti, josta matkaevääksi kaljaa ja makkaraa. Miehinen meno. Kovan sukkuloinnin päätteeksi kaverin mökille.
17.05?: Kalja.
18.17: Kyyti kohti Sieravuorta saapuu. Ehkä myös muutama kalja turhan nopeaan.
18.45tjtn: Tili tyhjenee, uusi olut. Fiilistellään häitä :_D
19.30: Jukka Poika tykittää, magee keikka. Meno jees.
20.30: Kalja.
21.00: Beach Boys alottaaaaaaaaa. Lonkero. Vidin kova meno. Kovempi kuin kovakuoriainen. Jorasin pari tuntia putkeen. Jorasin myös I Get Aroundin lavan edessä. Hävettää. No ei edes. Vähän. Mutta ei kuitenkaan. Fuck yeah.
23.00: Loppu, ei kiinnosta Wiskarin Artut kun mökillä on kaljaa ja makkaraa.
24.00: Grilli päälle. Kalja.
01.00kai?: Makkarat naamariin, piti jäädä seuraavalle päivälle, ei jäänyt. Kalja jos toinenkin.
01.30: Perussoitto veljelle tärkeästä asiasta. Toki työssäkäyviä pitää aina välillä häiriköidä.
"Muistakko miten häiden sormet kurkkuun kohta menee?"
"En, moro" ja tuuttausta :-D (hävettää taas vähän)
02.00?: "otetaanko viinapaukut" "joojoo siis tottakai"
03.00: HIM-fiilistelyt ja kalja kalliolla
04.00(en tiedä enää kellonaikoja niin heitän näitä ihan hatusta, voi olla että en edes valvonut näin pitkälle): Kalja laiturilla. Kehoni halusi jostain pakottavasta tarpeesta vastustaa Atrian grillimakkaraa, ja ryynäsin kaaressa laiturilta. Kalja loppumaan ja unta palloon. Tennarien sitominen/jalkaan laittaminen/pois ottaminen oli tässä vaiheessa jo helvetinmoista sirkusta. Koreografiat lähentelivät jo nykytanssia, joten parempi oli jättää jatkossa kengät nauhomatta. Hampaiden peseminenkin onnisti. Olin varannut 0,5l vettä kahteen (2) hampaidenpesukertaan (yhdyssana? onko? eikö?) ja aamulla huomasin, että jäljellä oli 2cl. On taas pesty hampaita ison maailman tyyliin ja näytetty taas Afrikalle, että tällä riittää vettä. Nukkuminen onnistu myös jotenni.
10.30: Veli soittaa ja utelee darrasta. Osu ja uppos. Jackpot sanoisinko. Kehui myös, että oli paras puhelinsoitto ikinä. Onneksi otti läpällä. Hävetti taas vähän, mutta en tiedä ihan sama.
10.45: 15min hampaidenpesurituaali luonnon helemassa. Mukiinmenevä suoritus.
12.05: Syön mansikan. Suussa maistuu jo valmiiksi fluorimyrkyn ja kissanulosteen sekoitus. Mansikkakaan ei näin ollen maistunut järin tajunnanräjäyttävältä. Paskalta lähinnä.
12.30: Matka maan keskipisteeseen alkaa. Olo oli kuin phileas foggilla (vai kuka helvetti sinne oikein menikään. saatto sittenkin olla roope ankka. en tiedä, rikas en ainakaan ollut tämän reissun jälkeen). En kyllä mennyt maan keskipisteeseenkään, sillä Nokia ei ole lähelläkään. Lähempänä kuin Eura kuitenkin.
14.10: Perillä Nokialla. Bussimatkaa voi kuvailla esim. kuvin:
Kiitos taas tuukkavirtaperko
tai sanoin: Elämä soikoon. Hirvein bussimatka eva. Kokoajan oli olo, että jotain tulee ulos. Jokainen minuutti taistelua elämästä ja kuolemasta. Reppukin oli auki jo valmiina :-D Ei sieltä mitään muuta kuin sappinesteet olisi tullutkaan, mutta ne maistuu jo sen verran pahalta, että ei oikeasti haluttanut. Bussiyhteydetkin toimi kerrankin, eikä tarvinnut keskustassa odottaa oikeastaan yhtään niin oikea bussi heitti jo kohti kotia.
14.35: Kotona. Vieläkin armoton darra, huimaa ja humisee, lobotomiaa jääpuikolla.
16.00: Sveriges värsta bilförare finaali ja vieläkin darra.
17.25: Vieläkin ihan tajuton darra. Samat oireet kun edellä, sydänkin vetaa perinteiseen tapaan blastbeatia.
Oli kyllä sen luokan junnuörvelaelgleag reissu, että en tee enää ikinä. Olen liian vanha näihin hommiin, meikästä ei saa ammattilaista tekemälläkään. Hauskaa oli kuitenkin ja muuta kalia.
Rakkaudella,
Pertti Lind
Pertti Lind EDIT: 20.42: Vieläkin krapula. Naurattaa jo. :-D.
EDIT2: 23.15: Vieläkin puhalluttaa. Satan.
EDIT3: Sinä joka päädyit tähän blogitekstiin hakusanalla: "kokemus beach boys 12.7." Onnitteluni. Tai ehkä paremminkin pahoitteluni :-D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)