Nokian pahat henget

Pääsiäisloma. Mahtava pieni tauko tähän koulun "raskaaseen" loppukiriin. Kyllähän se n. 4-5h/vko koulua olikin jo viemässä pehmustetun huoneen syleilyyn, joten osuvaan saumaan tuli loma. Plussat siitä siis koulutusjärjestelmien kehittäjille.

Omat suunnitelmani olivat kotona Nokialla käyminen. Siellä mukavasti rumpuja soitella, lämpimässä ilmassa frisbee golf kauden avaamista, nauttimista kivasta keväisestä säästä yms. yltiöpositiivista toimintaa. Tälläkään kertaa asiat eivät kuitenkaan voineet kulkea niinkuin ne etukäteen suunnittelin. Toisin sanoen, kaikki meni taas melkolailla männikköön.

Koko lomaa varjostava synkkä maailmantila lähti käyntiin keskiviikosta ja aina niin ihanista koulutuspäivistä vai mikä hiton seminaari tämä tällä kertaa olikaan. Verkko haltuun - Nätet i besittning, vielä kun olisi ollut jotenkin hyödyllinen itselle tai edes alkuun kiinnostava. Mutta onhan se nyt liikaa vaadittu. Pieleenmenemisen maksimoinniksi onnistuin nukkumaan kolme (3) tuntia ennen kyseistä kulttuurialan historian tärkeintä ja megalomaanisinta hankintaa summaavaa iltapäivää. Jouduin skippaamaan ilmaiset aamusumpitkin, jotta saisin nukkua edes 20min pidempään. Se on sosiaalipummi Selkälälle kova saavutus. Itse kekkerit alkoivatkin sitten n. 9.15. Ovella jaettiin joku kansio kaikille (tässä vaiheessa pystyi jo toteamaan, että nyt ollaan liian vakavan äärellä), missä oli infoläpyskä, kynä, arviointilomake ja *FANFAAREJA* auringonkukan siemeniä. Tämä oli ihan kiva, pitää laittaa alulle tässä kunhan kykenee :-D. Takaisin ohjelmaan, kohdassa 9.30 tunsin jo, kuinka kehoni haluaisi mieluummin jahdata Nukkumattia sateenkaarien lomassa pilvettömällä taivaalla, mutta koska auditoriossa oli istuma-alue rajattu n. 5-6 ensimmäiseen riviin, en kohteliaisuudesta kehdannut tätä alkaa harrastamaan. Kohteliaisuudesta kuitenkin pelasin Sudokua puhelimella. Olen alkanut huolestumaan omasta Sudoku-harrastuksestani. Heti kun sain tämän kännykän syksyllä, josta epäonnekseni löytyy Sudoku, olen täytellyt ehkä liiaksikin ruudukoita. Olen nyt käynyt kaikki 300 sudokua puhelimesta läpi, ja aloitin juuri uuden kierroksen, josta olen nyt selvittänyt helpot ja kohta taas keskivaikeat. Vaikeita odotellessa. Onneksi nämä nyt eivät ihan identtisiä ole, toisaalta liekkö niitä muistaisinkaan. Huolestun kuitenkin hieman tulevaisuudestani päivä päivältä enemmän :-D

Ennen kuin ihan ajatuksesta hairahdutaan, palataan takaisin itse ohjelmaan. En muista siitä mitään, joku mies puhui vakuuttavasti tulevaisuudesta. Tämän jälkeen pääsin syömään lounaaksi makoisaa Pestokeittoa. Oli niin hyvää, että oli pakko yrittää itsekin tehdä samanmoista. Ihan maukasta tuli, kelpaa tehdä toistekin. Tämä oli ehdottomasti päivän paras juttu, heti toisen kahvituksen ohella, jossa sai pullankin jopa kahvin kylkeen. Syömisen jälkeen mentiinkin takaisin auditorioon, jossa sama paasaus jatkui. Tällä kertaa kuitenkin jopa ruotsin kielellä. Jostain syystä kaiken tämän keskellä tuntui mukavalta kuulla ruotsia pitkästä aikaa, ja ilokseni ymmärsin aika paljon ko. puheesta. Ei ole ihan kaikki opinnot onnekseni valuneet hukkaan.

Jossain vaiheessa päivä alkoikin kai sitten lähentymään loppuansa, ja päätökseksi kuultiin yltiökliseisen megalomaaninen "haluaisin kiittää kaikkia" -puhe, ja sitten olikin kaikki paketissa. Arviointilomakkeeseen nakkasin tasaisen 2-2-2-2 rivin asteikolla 1-5. En osannut laittaa avoimiin kohtiin mitään, eli aika perinteinen lomakevastaus. Ainiin, ja plussaa Seinäjoki salista niiden hikisten Framin auditorioiden sijaan, ilma kiersi ja oli vähän mukavampi istua puutuneella takamuksella seitsemän (7) tunnin ajan siellä. Silti täytyy myöntää, että en ole pitkään aikaan viettänyt yhtä tylsää päivää. 40 asteen kuumeessa lattialla makaaminen ja Magikarpin matkiminenkin on mielenkiintoisempaa.

Leikin vielä keskiviikkona kodin hengetärtä, ja sitten koittikin kohtalonpäivä. Jaksaako rakas Fiat Unoni vielä kerran Tampereelle. Torstaina lähdin aamusta matkaan, ja pakko myöntää, että Fiat painoi kuin vanha ori konsanaan väliä Seinäjoki-Tampere. Ei mitään moitittavaa. Kuitenkin kotiotullessani manasin äiteelle, että ei tuo taida kestää enää takaisin päin. Noh, kannatti taas jinxata oikein olan takaa.

Illasta lähdin noutamaan veljeäni Tampereen rautatieasemalta. Ehdin n. 2km matkan päähän, kunnes autosta katosivat kaikki tehot. Se siitä sitten. Auto kuitenkin onnistui hyytymään aivan huoltoaseman vieressä, joten sain sen nitkutettua melkein parkkipaikalle. Myös rahapelejä pelanneet mopopojat olivat yllättävän avuliaita ja kiinnostuneita tapahtumasta, ja auttoivat minua työntämään auton parkkiin. Aivan käsittämätöntä tuuria. Näitä kuuluisia hetkiä, jolloinka voisin taas kerran tulla uskoon.

Jätin sen sinne ja katellaan huomenna mitä tapahtuu ja mikä on rikki. Jos on jotain isompaa niin ei kiinnosta korjata, sitten kutsuu romuttamo :( Ajattelin kyllä muutenkin viedä romuttamolle kesän jälkeen, ja lähinnä vain naurattaa tämäkin tapahtuma :D Mitä sitä ressaamaan, ihan hyvin se on palvellut hintaisekseen.

Tämän seurauksena toki jouduin kävelemään keskustasta takaisin kotio. Päälläni kauluspaita ja kollarit. Ulkona ei ollutkaan mikään lämmin enää, ja varmaan tämän ja parin muun asian summana sainkin taas kerran jonkinlaisen kuumetaudin. Kiesus, että hjallistaa. Viimeksi kun kävin Nokialla, tulin kipeäksi. Silloin edellisestä vierailustani oli n. 2kk aikaa. Nyt tuosta vierailusta oli kulunut n. 2kk aikaa, ja tulin taas heti kipeäksi. Haistan tässä jonkinlaisen jatkumon, tai sitten Nokian pahat henget ovat minua vastaan, kun muutin pois täältä kasvavasta metropolista.

Eli toisin sanoen, nyt olen maannut koko viikonlopun sängyssä. Takapihan terassilla olen istuskellut, lähin kosketukseni tuohon kauniiseen keväiseen säätilaan. Onhan se ihan hauska katsoa lämpömittaria, 21 astetta varjossa, ja sitten kyhnytät kauheassa kurkkukivussa ja muissa nautinnon hekumallisissa tiloissa. Rumpujen soittaminen jää vähälle, koska se on kuumeessa erittäin masentavaa touhua. Eihän tässä taas kun 2kk sitäkin odotettu vesi kielellä saatana. Frisbee golf kautta ei todellakaan avattu, ei kinosta polkea 2-3km radalle ihan vain sen takia, että pahentaisin kuitenkin hyppykuppaani. Onneksi on kitara, josta ei ole vaihdettu kieliä sen jälkeen, kun Elvis Presley teki ensimmäisen singlensä. Virityskoneisto jumissa ja kopassa halkeama. Soundi on aitoa vintagea :--D Nojoo, ehkä tämä tästä jossain kohtaa taas positiivisemmaksi kääntyy. Joudun jättämään baarin tietovisankin maanantailta väliin, nyyh.

Niinjoo, ja jos joku haluaisi lainata ns. "motivaatiota" minulle, niin otan ilomielin vastaan. Voin vaihtaa kasaan laiskuutta. Tajusin tässä juuri, että pitäisi varmaan n. 1-2 vko:n sisään lukea tenttiin, tehdä joku harjoitustyö verkkosivusto, lukea kolme romaania, tehdä oppimispäiväkirjaa joltain seitsemältä tunnilta ilman lähdemateriaalia, tehdä parit kirjailijaesittelyt, tehdä artikkelitehtävä tai jotain sinnepäin. Puhumattakaan siitä, että en todellakaan jaksa matkustaa Seinäjoelle johonkin opintokeskusteluihin, mitkä on kai huomenna. Voin jo kuvitella sen paskan määrän mitä saan niskaani, hehe. Mutta mutta, eipähän pääse kai ainakaan tylsistymään tässä viimeisten viikkojen aikana. Nytkin kannattaisi tehdä edellä mainittuja asioita, mutta ei napostele. Legendaariset viimeisten öiden epätoivoiset tuherrukset odotettavissa. Noh, hyvältä idealta tuntuu nyt, huonolta ehkä tulevaisuudessa, mutta itseään ehtii vihaamaan myöhemminkin. Nautin nyt enemmän kehoni mätänemisestä hitaasti, mutta varmasti sisältäpäin.

Nojoo, tulipa taas aivan kauheaa vuodatusta. Loma on vissiin taas sitä luokkaa, että voisi laittaa Ilonat soimaan pitkästä aikaa.

Ja kaikille "liian pitkä, en lue" tässä tiivistettynä koko tekstin sisältö:

Pääsiäislomani: Ei onnistunut

Diudiu+Havaintoja, pt. 2

Kesän kunniaksi päätin vaihtaa pirteämpää väriä blogiin. Alkoi ottamaan aivoon nallet niin paljon, että en enää kestänyt. Ei tämäkään kyllä mikään hieno ole, itseasiassa ihan järkyttävä. Pitäisi jossain vaiheessa taiteilla joku oma luomus tai jotain. Toisaalta, ei tämä blogi kyllä kaipaa mitään tyylikästä ympärilleen. Se olisi pyhäinhäväistystä. Parhaimmillaanhan tätä voisi kutsua blogimaailman Magyariksi tai ehkä jopa El Tiempoksi.

Vaihdoin myös otsikon kun aloin seikkailemaan tuolla. Tuo fontti oli ainut sopivan retardi tähän yhteyteen. Näyttää juuri sopivan idioottimaiselta sisältöön verrattuna. Veri nais.

En kyllä jaksaisi kirjottaa tähän oikein mitään, mutta olen tehnyt taas viime viikon aikana havaintoja asioista, mitkä ei toimi tässä maailmassa:

Juomalippujen säästäminen baarissa

-ei onnistu. Jostain kumman syystä onnistuttiin voittamaan baarin tietovisa, josta sai huikeat 3 juomalippua/naama. Kovaa pohdintaa oli, että voisi yrittää säästää niitä. Kestivät lompakossa 18h ja sinne män. En tiedä onko se hyvä juttu vai huono. Tai ainakin eilen oli hyvä juttu, tänään ei niinkään. Toisaalta en jaksa murehtia, pääasia että oli ilmaista/ilmasta. (onko se ilmaista? voiko niin sanoa. ja juuri luin uutisista että suomalaiset pojat eivät osaa ilmaista itseään kirjallisesti. pyh, pah. paska tutkimus)

Lihatiskien aukiolot:

- eivät ole auki sunnuntaisin. Opintotuet tulivat ja muutakin rahaa tuli ja huumeita tuli ja mitävielä niin ajattelin että olen päivän poroporvari ja syön makoisasti ja herkutellen kaikkea kivaa. Menyyssä riisiä, täytettyjä herkkusieniä, salaattia, raejuustoa, jotain kivaa soosia ja kaiken kruununa LOHIMEDALJONKEJA UNTS UNTS. Kaupassa kun kasaat kaiken ja sitten leuka katonrajassa kävelet lihatiskille ja huomaat että koko tiski on kauttaaltaan yhtä tyhjä kun opiskelijan jääkaappi. Masensi. Sinne meni kaikki. Ostin korvaukseksi jotain Pirkan broileri fileesuikaleita. Ihan kivoja mutta ei nyt mikään ykköskorvaaja. Ehkä joskus uudestaan uusien aivojen ja ajatustoiminnan kera.

VIIMEISENÄ MUTTA EI NIIN VÄHÄISIMPÄNÄ

TOUCH-VITUN-PAD:

- Nyt pitää sortua Googlettamaan. Tämä nykypäivän jumala, mooseksen henkinen johtaja, Google, kertoo että Touchpadit yleistyivät 1990-luvulla. Olisihan se pitänyt arvata. Niin kuiin kaiken maailman lamat eivät olisivat ollett tarpeeksi. Onhan se nyt selvä että jotkut itsemurhaluvut nousevat kun eteen annetaa nvielä joku helvetin touchpad. Sillä kun yrität omaa taloutta selvittää niin vähemmästäkin tekee mieli lähteä autuaammille metästysmaille.

Eurodance, flanellipaidat, viisi uutta alkuainetta, CD:n läpimurto, Diane kuolee, Estonia uppoaa, Y2K _ja_ TOUCHPAD. Toisaalta kun tämän listan avulla pohtii 90-lukua, niin eipä noin paskan toiminnan kehittämistä toisellekaan vuosikymmenelle voi sijoittaa.

Tämänkin kirjoituksen aikana olen jo muutamaan otteeseen kämmennellä suhaissut touchpadia ja kirjautunut ulos blogista. Onneksi tämä tekee automaattisia luonnostallennuksia, niin ei tarvitse ihan itkien näitä rustata. Ensinnäkin, kuka keksi että on ihan jees laittaa tuohon toiminto, että kun painat sitä hieromalätkää, niin se on as in MOUSE1. SITTEN KUITENKIN LAITETAAN TUOHON ALLE NAPIT ETTÄ TÄSSÄ OIS NYT SULLE MOUSE 1 JA MOUSE2. Ei hesus alvarez gonzalez. Vähänkin kun vahingossa vie väärään paikkaan touchpadia niin se on myös reagoinut että oho oho mouse1:stä puskee. Yllättäen kursorikin on aina jossain rastin päällä, että varmasti menee kaikki ihan pieleen.

Tässä omassa kannettavassani esiintyy vielä ihan hassunhauskaa huumoria touchpad ohjelmalta. Aikoinaan kun ostin, laitoin touchpadin pois päältä ohjelmasta. Sitten hetken päästä junassa kun ajattelin, että jos yhden kerran nöyrtyisin sitä käyttämään, niin se ei enää menekään päälle. Ohjelma aukeaa ja what not mutta mitään ei tapahdu. Kymmenen pistettä insinööreille.

Noh, päivitin Vistan Windows seiskaan ja totesin "ilokseni" (l. surukseni), että Touchpad toimii. Tottakai sitten menin etsimään ohjelman käsiin, että disabloinpa taas tuon hermorauniouden aiheuttajan. TOUCHPAD-ohjelman kansio pröygräm fäilssissa on tyhjä. Nada. Ei mitään. Vähemmän tiedostoja kuin Vesa Keskisellä hyviä rakkausrunoja. Eli nyt en saa sitä pois päältä, niin ei mitään toivoa, että voisi vähän lepuuttaa käsiä kun kirjoittelee pitempää settiä. Kokoajan pelko perseessä, että teen jotain katastrofaalista, jonka seurauksena maailman pankkijärjestelmät kaatuvat ja ufot ottavat yhteyttä. Pelottaa.

Muutenkin, kun siihen pitää kehittää jotain helvetin kahdensormen "vedä näitä tälleen kivasti samaan suuntaan yhtäaikaa, niin tämä ikkuna liikkuu näin ja tuo noin". Sitten kun yrität niin blue screen of death ja ihan varmasti windows uusiksi tjsp. Ei toimi, en tykkää enkä osaa. Kaikki tietää kun on pitänyt joku viivakoodi lukea vaikka oikein tai piirtää joku viiva suoraan, ei se vain lähde. Sitten kun vuodet kehität siihen oikean tekniikan niin ostatkin jo uuden kannettavan, missä on sitten joku HP:n oma trademark, että pitääkin tehdä ensin kahdeksikko ja sitten zorron merkki, että voi sulkea jonkun helvetin ikkunan.

Perushiiri maksaa kuitenkin jonkun kahdeksan euroa. Aika halpa hinta mielenterveydestä. Voi myös olla, että en osaa, mutta se ei ole vaihtoehto.