maanantai 15. elokuuta 2016

Rosso, tuo S-bonususkovaisten kantapaikka

Muistoissani surkea, mutta olisiko asian laitaan tullut muutoksia tässä kuluneiden vuosien aikana? No voin sanoa, että ei ole tullut. Hirveä mesta edelleenkin. Tästä blogipostauksesta ei tule pitkä, mutta haluan silti kertoa tämän asian. Eikä sitä raamattuakaan ole kuin kerran kirjoitettu, että ei oo niin justiinsa.

Rosso. Täällä käytiin aina pienempänä. Sen verran kiitollinen olen Rossolle, että täällä minut pakotettiin tilaamaan itse (en usko että itse halusin, mutta en mene vannomaan) ruokaa, sekä minun annettiin tilata muutakin kuin lasten nakkiranskislihapullasössöä. Eli kiitos äidille, koska nyt tykkään syödä monipuolisesti ruokaa hurraa! Just tuli tv:stä joku nirsomuija, joka ei syönyt kuin makaronia, makkaraa ja ranskiksia. Ois hieman ankeaa. Ei vois tehdä edes sellasia oksennuksen näköisiä ruoka-annoksia reseptikirjoista, joita esittelin pari postausta sitten.

Sitä en tiedä miksi fakissa mentiin aina Rossoon. Kai se on lapsiystävällinen mesta + sieltä saa pitsaa, mikä on aina ihan hyvä vaihtoehto lapselle. Useimmiten käytiin siinä Kunikaankadulla, mtta siinähän ei oo enää mitään Rossoa ollut ikuisuuksiin. Pyynikin uimahallin vieressä oli myös Rosso, jossa käytiin taas papan kanssa aika usein. Sitäkään ei oo ollut hetkeen. Mutta yksi Rosso on vielä olemassa, jossa kävimme usein (tai no usein ja usein. en mä tiiä kun en oikeasti muista), on koskipuiston Rosso.

Koskipuiston Rosso on hieno rakennus. Tykkään kun se on sellanen pyöreä ja vielä kolmessa tasossa! Ja yllättävän isokin, mikä on toisaalta miinus, koska en tykkää isoista ravintoloista. Koskenpuoleinen terassi on hieno, mutta jotenkin kaljan juominen Rossossa on vähän semmosta fifty-sixty hommaa. Yhden voi ottaa, mutta hillitön ryyppääminen lapsiperheiden keskellä aiheuttaa moraalisia painimatseja itsensä ja maailman arvojen kanssa. Toisaalta voi päästä vauva-foorumin otsikoihin, joten siinä on potentiaalinsa. Varmaan jos huutais vielä olevansa levylaulaja niin sehän ois jo yhtäkuin platinalevy! Pitää nauhottaa noi omat demobiisit ja toteuttaa idea. Ehkä antaa pari cd-r:ää vielä niille mammoille.

Nyt joku taas kysyy, että kannattaako sitä Rossoakaan sitten kokeilla kun kaikkihan sitä haukkuu ja siltappaa. Kuten Another War -arvostelussa mainitsin, kannattaa. Ei sitä tiedä onko se huono, jos ei kokeile. Tässä kävi vielä niinkin kauniisti, että rakas äitini oli ostamassa junalippua to the north ja soitti, että lähettekö syömään kun hän nyt on in the big city of neon lights. No sanoin joo tokihan sitä voi syödä ou mama jee. Ja sitten mentiin.

Eka tietysti ehdotin Zeykkarii elikkäs Zum teufelii eli Zeytuunia, koska se on in da domkyrkagatanilla ja näin ollen ihan järnvagsstationenin kyljessä. Se on myös varmasti auki heti jumalanpalveluksen jälkeen kello 11.00. No koska on sunnuntai ja kaikki massabrunssihipsteri uuhlala meil on niin kiire mainostoimistossa viikolla, että ei voida syödä sillon ihmiset olivat tunkeutuneet kaupungin ravintoloihin. Tästä johtuen Zeykkariin elikkäs Zum teufeliin eli Zeytuuniin ei mahtunut sillä hetkellä sisään. Ei siinä sitten jaksettu odottaakaan enää, vaan päätettiin keksiä joku toinen mesta. Käveltiin kohta kuolevaa Stockamannia, ja siinä sitten leikiteltiin ajatuksella Jörn Döneristä. Kohta kuitenkin tajuttiin, ettei nyt jaksa kyllä syödä käsin siinä pienessä tuiverruksessa. Itsekin olin tietysti alipukeutunut säähän nähden.

No siinähän se paska sitten lävähti tuulettimeen kunnolla ja mutsi heitti läpällä sen Rosson ilmoille. Tää koskipuiston Rossohan kai vielä katoaa siitä jossain vaiheessa, joten semmonen "vielä kerran uhkarohkeasti" asenne oli myös läsnä. Kaikki oli vähän epäileväisiä, mutta mentiin nyt nostalgiannälkäisinä sinne. Tai ei avovaimolla mitään nostalgiaa ollut, mutta voipahan sanoa reissun olleen eka ja viimeinen kerta Rossoon. On sekin ihan tyylikäs ilmaisu. No siitä sitten Pikku Kakkosen -puiston Pokémon laumojen ohi (tää on aina hauskaa seurattavaa) ohi kävellessä alko jo vähän jännittämään.

Itse Rosson edessä on hirveä terassisysteemi. En tiedä miksi hitossa siinä on terassi, kun siellä kosken puolellakin on. Mutta ei jumiuduta siihen, koska rohkeasti menimme sisään. Ja siellähän oli Danten Jumalaisesta näytelmästä tuttu Helvetin 3.piiri käynnissä. Tai oikeastaan varmaan kaikki piirit nyt kun asiaa kelaa. S-uskoviahan ne kaikki olivat kuitenkin. Sehän on hirveä ihmisryhmä, ainakin jos he ottavat bonuspisteet tosissaan. Ja suomalainenhan tuntuu ottavan ne tosissaan aika kovalla prosentilla.

No se saatanan Rosso oli oikeastaan ihan täynnä. Ja vielä lapsiperheitä. Ei mulla lapsiperheitä vastaan mitään oo, ja tykkään ihan lapsista, mutta kyl mä mielelläni vietän ravintolailtani vähän rauhallisemmassa ilmapiirissä. Mut joo ylätasanteella ei mitään (en ois tähän kyl halunnutkaan jäädä. menkää ite katsomaan se meininki), ja siinä kakkostasanteella on lähinnä salaattipöytä. Kolmas tasanne on pitkä, mutta kapea. Sieltäkin saatiin vasta ihan periltä paikat. Eli joku maratoni pitää kävellä, että saa Rossosta pöydän.

Tähän semmonen disclaimer, että en oo mikään hifistelijä, enkä halua kuulostaa miltään elitistiltä, mutta yleensä käydään mutsin kaa semmosissa Henriksin tasosissa mestoissa jne. Eli ei tarvi tehdä mitään ja palvelu pelaa. Kaikki tuodaan väkisin oikealta puolelta pöytään ja veitsetkin vaihtuu automaagisesti. Ruoista kerrotaan kaikki oleellin tarjottaessa ja muutenkin elämä on ihanaa. Suosittelen kaikille muillekin, koska hyvä ruoka voittaa aina mitäänsanomattoman ruoan. Eikä jää hinnastakaan kiinni. Otin Rossossa grillattua lohta hintaan 17,90€. Henriksissä on koko setti alkuruoasta jälkkäriin 45€. Eli jos oisin ottanut Rossossa alkupalan + jälkkärin niin hinta ois ollut öpaut 31,90€. Eli kovin isoa säästämistä ei joudu harrastamaan, jos haluaa syödä vähän laadukkaampaa ja ehkä vähän monipuolisempaakin ruokaa?

No mut siis tältä pohjalta oltiin kaikki vähän niin kuin uuden kokemuksen edessä. Juomat saatiin aika nopeasti (eipä toisaalta veden laskeminen kannuun luulisi olevankaan mikään vaikea homma) ja ruokakin otettiin siitä sitten samalla. Mai dish vas Grillattua lohta tattikastikkeella und muusia. Mutsille sama ja avovaimolle joku katkarapu jättikatkaravunpyrstö pestorisotto. Koska ei oo ikinä ottanut aikaisemmin risottoa ja Rossohan on the risottomesta (not). En oo ikinä ite uskaltanut ottaa risottoa missään, koska Hell's Kitchenissä Gordon heittää aina kaikki risotot tosta noin vaan vittuun, eli mikään ei kelpaa. Sen on varmasti oltava tarkkaa hommaa.

Se menu oli vähän hankala. Se oli semmoinen anorektikon ohut paperilappu, jossa oli toisella puolella sapuskat ja toisella juomat. Juomissa oli alkoholittomia viinejä, mutta alkoholittomista oluista ei mainintaa. Semijännää. Sitten se paperilappu kai toimitti jonkinsortin tabletin virkaa, koska ei sitä siitä poiskaan viety. Jotenkin outo systeemi, koska kylmä lasihan pisti sen jo piloille. No kai sitä on varaa heitellä paperia menemään tosta noin vaan. Itse ruokapuolta tutkaillessa heräsi jonkinlainen toiveen pilke silmäkulmaan, koska siinä oli yllättävän vähän vaihtoehtoja. Olihan siinä siis ne pakolliset sata "täs on tää samapihvi mut eri nimellä" -pihviannosta, mutta kuitenkin. Ennen se oli pitempi kuin nälkään kuolleiden katovuosien suomalaisten lista. Ja yleensä lyhyt lista = laadukkaampi meno. No joo en uskonut Rosson kohdalla tähän mut kuitenkin!

Viereen istui semmoinen lapsiperhe, jossa toinen skidi onnistu kaataan kolat pöydälle. Isäntä ja emäntä tilasivat myös nakkilihisranskis jutut ja vielä ilman sooseja niille lapsille. Säälin heitä. Oisivat nyt edes pitsat tilanneet hei. No mut tästä perheestä myöhemmin, koska tässä tiivistyy S-bonushelvetti ja helvetin bonusihmiset.

Tarjoilija tuli sanomaan jossain vaiheessa, että joo hei kamoon get your hands in the air ruoassa menee 30 minuuttia ainakin, koska on ruuhkaa. Sanottiin, että joo this is not a surprise koska joskus pentunakin odotettiin tässä samassa raflassa joku kaks tuntia ja oli tyhjempää. Ja onhan 30 minuuttia ihan siedettävä aika, ei siinä mittää. Siinä ei sitten ollut muuta vaihtoehtoa kun vähän tsiigailla sitä rossokansaa ja jutella niitä näitä. Kauheasti semmosia keski-ikäisiä tai sen kynnyksellä olevia ihmisiä. Eli varmaan S-bonususkovaisten suurin ikäryhmä, mikä on loogista. Vähän ihmetyttää, että valitseeko tää jengi oikeesti sen ruokapaikan bonusten perässä, koska noilla ois varaa olla vaikka Abu Dhabissa lounaalla, sen verran kokoomukselta näytti. Toisaalta köyhät siivoojatkin äänestää nykyään kokoomusta, koska kun on töissä, on miljonääri tai ainakin luulee olevansa. Sitten itketään kun ei ne tehneetkään vähätuloisten eteen mitään. Go figure.

Yks pariskunta oli hauska. Miehellä oli semmonen vähän corollahtava lookki. Eli panssarikaulaketju, vähän mahaa, löysä t-paita, vetoketjuhuppari auki ja collegehousut. Ja juu, tämä on minunkin vakio asu miinus toi kaulaketju ja maha, mutta jotenkin siinä se Rosso oli tiivistettynä, KOSKA, se haki salaattipöydästä kaks kertaa santsit. Siis ei saatana. Salaattipöytä on vihoviimeinen juttu, mikä ravintolassa kuuluu olla. Jos ravintolassa on salaattipöytä, se on ihan perseestä. Yleensä tää on ollut hyvinkin toimiva mittari. Ellei nyt sit oo muutenkin itsepalveluravintola, mutta nekin on yleensä ihan käppiä, että sinänsä edelleen toimiva mittari. Siis kuinka suomalainen voi olla hitto. Täällähän vallitsee semmonen "mahdollisimman paljon mahdollisimmaan vähällä rahalla" -asenne ruokailussa, eli Henriksiin ei voi mennä kun ei tuu ähkyyn, sen sijaan kebabille voi mennä koska tulee ähkyyn ja oli halvempaa. Kotona voi aina tehdä samaa ruokaa kuin ravintolassa, joten miksi mennä ravintolaan maksamaan, kun itekin voi tehdä kotona? Mä en oo ikinä tajunnut tätä, mutta ei se kai multa pois oo jos joku tajuaa. Eräällä nettifoorumillakin tästä aina puitiin, ja muistan erään känkkyläketjun, missä kysyttiin parasta annosta. Joku sano, että ei ainakaan riisikebab, koska riisiä voi tehdä itsekin. Sitten se vastas kebab ranskalaisilla. En tiedä oonko joku teknologianörtti, mutta mun mielestä frittikeittimelläkin voi tehdä ranskiksia ihan kotona. Että eihän tossa vastauksessa oo minkään valtakunnan järkeä? Mut kai se pointti kuitenkin nyt selvisi, mitä hain takaa.

No joo saatiin ruoat sitten ja en tiedä mitä niistä vois kertoa. En tiedä miltä risoton pitää näyttää, mutta se kuulemma oli kuin joulupuuroa olisi syönyt. Oon aika varma, että joku lapsi ois saanut lautasesta ja risotosta feissiin, jos tää ois ollut Hell's Kitchen. Siellä ois Gordon huutanut fuck niin kovaa, että kaikkien korvat ois vuotaneet verta. Se ois ollut kyllä ihan jännittävää. Oma ruokani ja samalla mutsini oli mitä oli. Siinä oli lohi ja se oli ihan ok. No sitten siinä oli tattikastike, jossa oli jopa tatteja. Mutta siis se maistu lähinnä suolalta ja kermalta, mutta kai se oli idea. Muusi oli löysää. Annetaan semmonen kädenlämpöinen 2,5/5 arvosanaksi. Ei se nyt pahaa ollut, mutta aika hiton mitäänsanomatonta. Eli tästä ei nyt jäänyt juttua jälkipolville. Kiitos.

Ja nyt päästään itse blogikirjoituksen synnyttäneeseen ajatuskipinään. Siinä viereisessä pöydässä tosiaan istui perhe, johon kuului äiti, isä ja kaksi poikaa. No he saivat laskun ennen meitä. En tiedä mitä ihme seteleitä tai jotain käyttivät, koska maksoivat yhden aterian eri tavalla ja loput maksukortilla. NOH, koska bonuspisteet ovat elämän suola, niin ne alkoivat siinä vänkäämään tarjoilijan kanssa. Itse siis tuijotin tätä tilannetta aivan täysin törkeästi ja käytöstavoista välittämättä, koska aistin, että tässä on blogiin juttua. Suoraan elävästä elämästä. Tää on niinkuin Ismo Alanko uimahallin saunassa. Tosta noin vaan ideoita vihkoon!

Siinä siis kävi niin, että se tarjoilija sanoi hinnan ja sitten oltiin maksamassa ja tarjoamassa s-bonuskorttia. Tarjoilija sanoi, että ei käy, koska maksoitte tuon yhden jutun tolleen ja sillon ei voi saada bonuksia muista ostoksista. Se tilanne näytti ratkeavan siihen, mutta sitten se isä tuijotti sitä tarjoilijaa ja naputti bonarikortilla leukaansa samalla, kun se tarjoilija ojensi kortin lukulaitetta. Sitten semmonen 5 sekunnin tuima hiljainen tuijotus ja lause: "itseasiassa kyllähän sä olisit voinut ottaa ne bonukset". Tarjoilijakin oli varmaan jo paskat housussa ja mietti elämänsä päättyvän rossonvessaan tai tammerkoskeen, mutta sai sitten sanottua, että ei se vaan niin käy. No tätä sitten jankattiin seuraavasti:

Mies: "Mut kyllähän sen pitäis käydä. Eli me vaan maksettiin se yks annos (tällä jollain kikalla) ja muista voi sitten napata bonukset kun ne velottaa erikseen tai en tiiä."
Tarjoilija: "Mut ei se toimi niin, meille on sanottu, että niin ei toimita"
M: "Mutta kyllä jossain toisessa Rossossa on tehty näin"
T: "Mut ei meillä, tästä on käyty kauhee vääntö asiakkaiden kanssa ja voin kokemuksesta sanoa, että ei onnistu"
M: "No mut mä kyllä muistan. Se meni kyllä niin."
T: "Jaahas"
M: "Mä muistan et ne kai laskutettiin kaikki erillään. Kauhee pinkka kuittejahan siitä tulee, mutta kyllä sen pitäis onnistua"
T: "No voi hiton munapää ei se onnistu maksa nyt tämä paska ja päästä minut piinasta
M: "No maksetaan nyt mut muista, sä oot mun kostolistalla"

okei väritin vähän tota loppua, mutta kuitenkin. Ja sitten kun se tarjoilija lähti pois, niin se äiti meni sen isän luo ja kuiskas sen korvaan jotain (tähän asiaan liittyen) ja sitten se isä sanoi: "niin joo se ottaa ne itelleen". En tiedä mitkä hitot se tosta ottaa itelleen, mutta ei se nyt varmaan siitä välistä vedä jotain rahoja JUMALAUTA. TE NÄYTÄTTE AINAKIN IHAN HYVIN TOIMEENTULEVALTA KESKILUOKKAISELTA PARISKUNNALTA, JA JOO ON KAKS LASTA JA NIIHIN MENEE RAHAA, MUTTA VOI VITTU JOS YHDEN ROSSOKERRAN BONARIT EI OO IHAN TÄYDELLISET MENKÄÄ NYT OIKEASTI JO NIIDEN BONUSKORTTIENNE JA ASIAKASOMISTAJUUKSIENNE KANSSA HELVETTIIN TÄSTÄ MAAILMASTA. LUULETTEKO OIKEASTI, ETTÄ TE OMISTATTE JONKUN VIITASAAREN ABC:N IHAN VAAN SIKS, KUN TEILLÄ ON SE VIHREÄ MUOVINEN SAATANAN KORTTI. VARMAAN TULEE SEN BENSA-ASEMAN MILJOONAT JUST SUN TILILLE HEI SILLON JOULUKUUSSA. OLKAA NYT JO JUMALAUTA IHMISIÄ ÄLKÄÄKÄ JOTAIN KORPPIKOTKIA.

Ai vitsit mä vihaan kanta-asiakkuusohjelmia. Enkä todellakaan käy Rossossa enää ikinä. Rosso on hirveä mesta, bonusihmiset ovat hirveitä ja ruokakin oli aika semikäppää. Eiköhän minun ja Rosson suhde ollu tässä. RIP ja anteeksi.

keskiviikko 10. elokuuta 2016

Pelinurkka, osa 2: Another War (PC)

Jos joku lukija (en tiedä miksi jaksan käyttää tätä sanaa semmoisen blogin yhteydessä, jota ei lue kukaan) nyt miettii, että tästä tulee joku kovemman luokan haastaja jollekin Pelaaja-lehdelle, niin turha toivo. Tässä nyt sattui vain käymään niin, että pelasin kahta raivostuttavaa peliä samaan aikaan, enkä keksi muusta kirjoitettavaa, kuin raivostuttavista asioista! Haluan sen vuoksi nyt taas varoittaa eräästä tietokonepelistä, jota en halua kenenkään pelaavan. Tämän jälkeen ei tule hetkeen ainakaan peliarvostelua, koska aloitin pelaamaan hyvää peliä, mikä rajoittaa pahasti kielenkantojani. Vaikka en minä tässä blogissa puhukaan, mutta sieluni liukuu sormiin, josta taas näppäinten kautta ruudulle. Ja koska sielu on ihmisen aito ääni, kai minä tässä puhunkin sitten samalla. (c) Lukiofilosofi -90.

ANOTHER WAR (2002)
Tekijä: Senega

Noniin. Tässä se on. Ostin pelin fyysisenä Puolenkuun peleistä, koska sitä ei ollut saatavilla mistään dizitaalisena (hienosti laitoin tohon lausunnan kirjallisessa muodossa, mutta ilman niitä foneettisia merkkejä tiedättekö. osaatte kuitenkin lausa sen nyt). Ja haluan nyt huomauttaa, etten todellakaan metsästänyt tätä peliä, se nyt sattui olemaan eka, mikä ei ollut netistä saatavilla laillisesti. Laittomuuksiahan en harrasta, koska minulla on jo nyt tukalaa foliolla vuoratussa huoneistossani. Lisää en kaipaa, joten en ala tässä asiassa kokeilemaan kepillä jäätä.

Kannen perusteella katoin, että ihan kivan näköinen peli. 4 CD-levyä ja kaikki. Huh huh. Melkonen megapack, joka olisi ollut huomattavasti mukavampi asennuskokemus näin DVD-ajalla. Tai ei tää 2016 mikään DVD-aika ole, se oli sillon 2005. Nyt on vaan kaikki fyysinen poissa ja maailma digitaalisena. Voi sitä dvd-levyjen kulta-aikaa. Se oli kovat kolme vuotta. Mutta nyt loppuu nostalgisointi ja jatketaas siitä mihin jäätiin.

Peli on siis semmonen ylhäältäpäin (diablokamera, kyl tee tiärätte) kuvattu roolipeli. Ihan täysi apinointi Diablosta + Falloutista, mutta sijoitettu fantasiapaskan sijaan toiseen maailmansotaan. Tämä oikeutti aikoinaan mainostamaan peliä jotenkin todella ainutlaatuisena, koska se oli kai ensimmäisiä tämmöisiä toiseen maailmansotaan sijoitettuna. Aika köykänen tapa saada pelille huomiota, eikä paskamainoslause tee paskasta pelistä kultaa. Näin alkuun annan kuitenkin kiitosta sille asialle, että tällä pelillä on vieläkin omat toimivat kotisivunsa. Ja aivan _HELVETIN_ hyvä, että onkin, koska peli on perseestä ja tosta solutions-kohdasta on välillä ollut mukava apu. Tästä myöhemmin, koska ei vielä ole ajankohtaista mennä asioiden edelle. Eikä varmaan myöhemminkään, koska silloin ollaan siinä asiassa, jonka edelle olisi pitänyt mennä. (c) Lukiofilosofi-90.

Lähdetään nyt ihan aluksi pohtimaan ennakkoajatuksia.

-Diablo = hiton kova
-Fallout = hiton kova
-Kaikki tämmöset ylhäältäpäinkuvatut hack n slash/rope -hommat = hiton kovia
-Okei ei ne kaikki oo hiton kovia, mutta yleensä viihdyttäviä. En oo ikinä pelannut huonoa tällaista. Aina niitä jaksaa hakata. Ei ne mestariteoksia välttämättä ole, koska harva pystyy olemaan yhtä kova kuin Diablo II tai Fallout 2, mutta hauskaa voi olla kopioidenkin parissa.
-Toinen maailman sota = aina ihan hyvä miljöö actionille
-Toisaalta vois joku muukin sota olla. Tai en tiiä, mutta WWII alkaa oleen aika koluttu.
-Toisaalta ei se välttämättä 2002 ollut niin koluttu, vaikka olikin jo aika koluttu

Eli aika hyvät ennakkoajatukset oli itselläni ilmassa. Bussissa kotiinpäin matkatessa selasin ohjekirjaa, JOKA OLI JUMALAUTA _OHJEKIRJA_ SANAN VARSINAISESSA MERKITYSESSÄ!!!!!!!!!!!!!11111111111111111

Tämä se on nimittäin harvinaista nykypäivänä. Sitten tietysti tajusin, et niin joo tää oli vuodelta 2002, mutta kuitenkin. En voi liikaa hehkuttaa hyviä ohjekirjoja. Silloin tietää, että pelin on pakko olla kova tai ainakin saatanan raskas kokemus, koska siinä ei ole jotain shaiba tutorialia, missä neuvotaan laittamaan tissi suuhun ja lutkuttamaan kovaa, kunnes mahla virtaa. Ei. Tässä kerrotaan, miten peli toimii ja jos et sitä lue, niin kusessa ollaan. Tai ei olla, mutta siinä menee hetki, kun pitää sisäistää se saatanan kankea pelimekaniikka, joka näissä peleissä on läsnä. Siitä minä nautin.

Kotona sitten asensin tämän pelin. Jos huomasitte kuvasta (ja miksette huomanneet, koska itse sen asian toin tekstissäkin esille), on tässä pelissä 4 CD:tä. Muistaakseni tämä on jonkun puolalaisen firman peli (tästä lisää myöhemmin), joten on huikea saavutus, että meillä on 4 CD-levyllistä paskaa kasassa. Varmaan Puolan ainoat CD-levyt herran vuonna 2002.

Nämä neljä levyä tulivat sellaisessa hemmetin muovilärpäkkeessä, missä on kolme taskua. Yksi oli sitten siinä normi levypaikassa dvd-kotelossa. Maalaisjärki tietysti sanoo, että laitetaas tosta CD1 sisään. CD1 on tietysti siinä lärpäkkeessä, koska pelilevy on esillä aina. Otan lärpäkkeen käteen, katson sitä ja totean: "tässäpä vasta lärpäke, jollaista en ole ennen nähnyt". Yleensähän levyt on pakattu silleen päällekkäin (vammanen tapa) tai sitten erilissä paperitaskuissa (ihan ok tapa), mutta tää three-way-ohmigod-puolankeksintömaailmalle tapa laittaa kolme levyä samaan muovilirpakkeeseen on ihan perseestä. Kaksi kolmesta levystä oli niin saatanan tiukalla, että ei niitä saanut millään irti sieltä melkein. Mukavaa haastetta heti session alkuun!

Ei siinä auttanut muu kuin raaka väkivalta, koska en jaksanut leikata sitä pakettia pilallekaan. Onneksi peli oli niin paska, että tarvii repiä noi tuolta ulos kerran vuosikymmenessä. Nyt joku miettii, että jos peli on haukuttu paskaksi tuhat kertaa ennen kuin on arvosteltu itse peliä, miksi nähdä vaiva ja asentaa se 2026 uudestaan. Nimenomaan siksi. Mikäs sen parempaa, kuin asentaa peli, joka on kaihoisissa käpylehmämuistoissa leimattu paskaksi, mutta joku nostalgiankultaama peltireunus sieltä kurkistaa aivojen vasemmasta takalohkosta huokaillen, että oli se parempi ja siinä oli ihan ok huumori sentäs. Siinähän se menee. Ja just sen takia paskojankin pelejä pitää pelata läpi uudestaan ja uudestaan. Jos kukaan ei pelaa, onko ne paskoja enää? Kukaan ei voi tietää, ja kun kukaan ei tiedä, olemme kuin tyhjät arvat Veikkauksen lahjakuoressa. (c) Lukiofilosofi-90

Sain asennuslevyn sitten kuitenkin asemaan tungettua ja siitä sitten klikkailin autoplayt sun muut funktiot käyntiin. Asennus toimi kivuttomasti, mitä nyt tietysti pitää vaihtaa levyä kokoajan, koska data on pakattu neljälle levylle. Ottaen myös huomioon sen, että itselläni on megatykki666 tietokone straight outta tulevaisuus, kesti asennus yllättäen kauan ottaen huomioon sen, että asensin megapaska666 peliä straight outta menneisyys. Mutta mikäs siinä, on minulla aikaa. Sitähän minulla on. Olen kaksikymmentäkuusivuotta ja 50 vuoden päässä keskiarvoisesta kuolemaiästä. Eli aikaa minulla ei todellakaan ole. Olen myös hetikaikkimullenyt -sukupolvea, joten saan valittaa ajanpuutteesta. Oikeasti olen työtön ja täysi nolla ja minulla on enemmän aikaa kuin siedän sitä käyttää. Sen kertoo tämäkin teksti. Jos aikani olisi rajallista, olisin todennut: "Peli on paska. 0/5. Pelatkaa kynäriä"

Asennuksen jälkeen piti tietysti jännittää, että lähteekö antiikkinen peli käyntiin uudella upealla Windows 10-käyttiksellä. Täähän on sen verran randompeli, että tähän ei löydy oikein infoa. Mun piti yhdessä ongelmakohdassa kysyä Youtube-videon kommenteissa apua. Kertoo itseni, sekä pelin säälittävyydestä. Tosi mies olisi lopettanut pelaamisen jo tuossa vaiheessa. Tuntemattomuuden takia tähän ei olisi varmaan löytänyt mitään fixiapua. SOFin (Soldier of Fortune) asennuksen yhteydessä vaan googletin: "nat wörking sof 1 windows 10" ja siitä tuli linkki foorumiin, jossa käskettiin lataamaan joku fixed dll-tiedosto ja voila. Tosta noin vaan uudet näyttikset pyöritti vanhaa peliä. Rakastan nörttejä. Mutta tähän ei sellaisia löydä, joten se oli kädet ristiin ja jeesuksen ovelle koputtelemaan.

Jeesus oli suotuisassa asennossa tähtien kanssa, ja peli toimi. Toki laitoin yhteensopivuustilan päälle ja ajoin ohjelman järjestelmänvalvojana. Mutta ei siinä. Toimii oikeastaan todella hyvin. Kunnes pelasin peliä 10 minuuttia ja se kaatui. Kaatuminen on aika randomia, että ei kannata sen takia jättää pelaamatta. Joskus voi pelata tunnin ilman kaatumista, joskus voi pelata 15 minuuttia siten, että peli kaatuu aina kun sen avaat. Ah, mitä kärsimystä. Oikea saatanan Via Dolorosa Windows-maailmassa. Mutta kun savettaa aina ruudun vaihduttua, niin välttyy hermoromahduksilta. Eikä tätä peliä jaksa pelata tuntia kauempaa, joten siinäkin mielessä ihan hyvä lopettaa aina kun kosahtaa. Kerron tästä yhen keissin myöhemmin.

No mut nyt ollaan alkuvalikossa. Se on ruma. Mutta 2002 oli rumaa aikaa, joten annetaan anteeksi. Painan tosta noin vaan new gamen ja olen valmis lahtaamaan natseja. Ensiksi luodaan hahmo. Kolme classia: Nero, tankki ja joku välimallin pelle. Eli aika perusvalinnat. Otan tietysti tankin, koska yleensä tankkihahmolla on helpointa pelata peli läpi ekan kerran. Heti alussa huomaan, että ei jumalauta, tässä on TEKSTIÄ. JA SITÄ ON HELVETISTI. JEEEEEEEEEEEEEESSSSSSSS. Rakastan tekstiseikkailuja. Nyt kun tosi vahva tekstiseikkailuhenki on yhdistetty diablokopioropeen, en voi olla kusematta housuihini. Tästä on hyvä peli tehty. Tekstiä lukiessani tajuan, että tässähän on kirjoitusvirheitä. JEEEEEEEEEEEEEEEEEESSSSSSSSSSSSSSSS. Rakastan puolalaisia. En voi olla kusematta housuihini. Tästä on puolalaiset thety. Kurwa mac ja aimbot päälle, kuten nettipeleissä puolalaisilla on tapana sanoa ja tehdä. Kirjoitusvirheet ovat kuitenkin minimaalisia, ja annankin ne anteeksi, koska enhän itsekään ole mikään kielioppinatsi. Halusin vain käyttää toistoa tehokeinona. Virheitä on oikeastikin todella vähän. Lähinnä kieli on enemmänkin kankeaa. Se ei ole ihan niin fluenttia kuin voisia olla, mutta onko joku puolalainen joskus ollut hyvä englannissa. Aivan. Netin perusteella jenkitkään ei osaa omaa äidinkieltään, joten miten puolalaisen pitäisi? Kolmantena asian huomaan tekstistä HUUMORIN. JA SE ON HELVETIN HUONOA. JEEEEEEEEEEEEEEEEEEESSSSSSSSSSSSSS. En voi olla kusematta housuihini, koska rakastan huonoa huumoria. Siitä on elämä tehty. Huono huumori ja vissy. Tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Eli tässä vaiheessa sanoin avovaimolle, että moro. Nähdään kahden kuukauden päästä, meikä löysi elämän. Käytin jumalasta seuraavia ylistyssanoja, ja kehuin kuinka peli on hauska, nokkela, viihdyttävä ja oikein hieno undergroundlöytö.

Sitten jouduin vankilaan öpaut pelin alussa ja tajusin, mitä eräässä arvostelussa mainittu "quick load tulee tarpeeseen" -lause tarkoittikaan. (Toim. huom. en itse käyttänyt quick loadia, koska pelillä oli taipumusta kaatuilla. Silloin kannattaa saveta kunnolla, koska quick loadit ei jää talteen, kun peli kaatuu).

_PELI_ON_VAIKEA_ tai en tiiä onko se vaikea vai vaan ihan hiton turhauttava. Kai vaikea on oikea sana. Siis että tässä tulee heti alussa miljoona natsia niskaan pistooleilla ja sulla on nyrkit edessä. Siinä saa juosta edes takaisin ja lyödä kerran ja paeta ja toistaa kunnes saa aseen. Sitten tajuaa, että ei saatana ei oo luoteja ja niitä ei ikinä tipu vastustajilta. Sitten tajuaa, että ei hitto tää ase kuluu. JA VOI JUMALAUTA NE ASEET KULUU. Jos lyö kiväärillä vastustajaa, se on paskana. Jos ammut vastustajaa, se ei ole ihan heti paskaan, mutta onpahan kohta. Kun ase hajoaa, se KATOAAAAAAAAAAAAAA. Sitä ei saa takaisin. Olen muutaman kerran hajottanut aseen ja sen jälkeen ladannut pelin jostain kuusimetsän takaa, koska en ole halunnut menettää jotain uberhyvää kivääriä.

No onneksi tuolla tyrmässä on juustolaatikoita, joista saa loputtomasti juustoa. Aika laimeata, mutta vaikea siellä on sentään kuolla. Huomasin myös, että tässä on aika monessa "puzzle"-osassa jokaisella hahmotyypillä oma ratkaisunsa. Se oli ihan kiva, mutta toisaalta muskelimasalla meno tarkoitti aina räimimistä, mikä oli aika tylsää. Moni asia selviää myös käytännössä siten, että valitset vaan niitä tekstivaihtoehtoja vuorotellen ja jossain vaiheessa osuu kohdalle. Parit hauskat dialogit saa lukea tällä tavalla.


Tässä muuten kuva "huumorista". Sitä edustaa tuo What is your favourite color? Tää on todella paska esimerkki, mutta en ikinä muistanut tallentaa niitä hauskempia print screenejä talteen, joten tällä ainoalla on mentävä. Mutta kuitenkin aika absurdi meno välillä ja jossain vaihtoehdossa oli kaikenmaailman LOLLOLOLOLOLO -jutut läsnä.

Mutta ei keskitytä nyt kuviin, vaan peliin. Heti tuolta ekasta vankityrmästä saa mukaan saksalaisen Johanin, joka on aina kännissä. Vasta pelin viimeisessä replassa se päättää, ettei juo enää. Hieno mies. Johan myös kirjoittaa päiväkirjaa, eli kirjaa sinne kaikki questit. Ne on vähän kryptisiä, mutta todella hauskoja. Kannattaa jaksaa lukea. Siellä kyseenalaistetaan kaikki ja haukutaan "boss, eli itse pelaajan hahmo" ja vaikka mitä. Johan osaa myös huutaa "BOSS, BOSS" aina kun se jää jälkeen juostessa. Voin kertoa, että Johan jää jälkeen juostessa. Voi pojat, että jääkin. Tuoki huuto kuulostaa semmosella huonolla saksalaisaksentilla sanoilta: "BAAS; BAAS".

Sitten kerron tarkemmin Johanista, ja mikä Johanissa on niin käsittämättömän raskasta:

-Johan on sun kaveri. Johan tulee mukaan minne tahansa menetkin.
-Johanin ei tarvi onneksi olla vierellä, kun menet ruudusta toiseen (tää on aina loading), koska se tulee mukana. Tämä on hyvä, koska Johan tykkää mennä kulmaan jumiin.
-Edellämainittu on myös huono, koska Johan kuolee aika usein kun se jää jumiin, jos vain vastustajiakin on siellä lähistöllä
-Johan on sinun mukanasi, joten Johan ei saa kuolla. Jos Johan kuolee, se on Game Over. Tai tossa Game Over valikossa voi valita "yes" tai "no", mutta otin aina jeessit ja peli menee alkuvalikkoon. Siitä sitten loadaamaan. Kerran painoin nouta, mutta sitten tuli joku pöytäkeskusteludialogi, missä ihmeteltiin hengissä selviämistä ja totesin sen huijaamiseksi, vaikka ei se varmaan sitä ollut. Kova jätkä grindaa turpa verellä.
-JOHANILLE EI VOI LAITTAA VARUSTEITA. TÄMÄ_ON_TODELLA_ISO_MIINUS. Ensinnäkin, ropepeleissä parasta on harvinaisten tavaroiden etsiminen ja niiden laittaminen ukoille. Toisekseen, sillä on niin saatanan selvä funktio, koska mitä paremmat kamat, sitä kovempi jäbä. Kun et voi laittaa kamoja, ei nouse statsit. Kun ei statsit nouse, toi jätkä kuolee LIIAN HELPOSTI. JA SE AIHEUTTAA HARMITUSTA KUN ON ENSIN TYKITELLYT HIRVEÄSTI JA SITTEN JOHANIA AMMUTAAN JA SE KUOLEE HETI.
-Johania ei voi ohjata. Johan on tietokoneen ohjaama pieni apina, joka juoksee miten sattuu. Oletetaan, että oon tankilla viidakkoveitsen kanssa viiden vastustajan keskellä. Vedän lauman puoleeni, ja koska olen tankki, ne ei saa hengiltä. Siinä sitten Johan on takana mauserin kanssa, mutta se paska juoksee siinä kuin päätön kana. Ja lopulta se on siellä vastustajien keskellä ja sitten se kuoleekin, ennen kuin ehdin parantaa ja täts it. Game Over.
-Johan ei aina tykkää ampua. Varsinkin aivan viimeisessä batlessa (okei tokavika) vastaan tulee natsimutanttia ja -hybridiä (CLICHé. NIIN_HITON_ISO_CLiché). Ne on aika kovia sankareita, jotka tulee hakkaan käsillä. MG42-hybridit ei haittaa (paitsi toki jos ampuvat Johania, koska se on kuolema). Mutta taas houkuttelin vihut siihen kivasti ja mitä tekee JOHAN. SE VAAN SEISOO SIINÄ VIERESSÄ, EIKÄ AMMU. EI MILLÄÄN VALTAKUNNAN ASEELLA. Sitten lopulta kun on hinkattu viidakkoveitsellä ja parilla Johanin säälikudilla, se vitaliksen urpo juoksee vihujen keskelle ja kuolee ja sitten taas alusta koko pasha. Parhimmillaan tapoin yksitellen niitä siitä kourallisen, ja sitten paskan tekoälyn takia jouduin kokeilemaan uudestaan. EI VITALIS SENTÄÄN. Joku raja huonoon ohjelmointiin.

Se siitä Johanista. En jaksa enää. Make me dead, kuten varmasti jossain huonossa puolalaisessa elokuvassa sanottaisiin.

Ja se taistelusysteemi. Se on hirveä. Tai no ei kerrota siitä vielä. Kerrotaan mapista. Mappi on paska (mikäpä ei olisi). Siinä on kolme osaa: "Region, Europe ja joku kolmas". Region näyttää sen kaupungin käppäsen kartan, missä olet. Pelissä on neljä kaupunkia siis nääs. Region kartta näyttää siltä, kuin kolmevuotias olisi piirtänyt A4:lle esimerkiksi vasempaan yläkulmaan talon, oikeaan alakulmaan kuusia jne. Sitten Europe on Euroopan kartta, missä on lopulta ne neljä nuppineulaa, joiden välillä voit matkustaa. Se joku kolmas -kuva on itse se ruutu, missä olet.

Noniin, koska kukaan ei tajunnut, en koita selittää enempää. Mutta noita ruutuja (on ne vähän isompia kuin yksi ruutu, mutta kuitenkin) on öpaut joku 5-10 per Region. Jokaisen ruudun vaihdon jälkeen on loading, ja hahmosi vaihtaa paikkaa Regionissa. Tässä on vain se ongelma, että oletetaan, että olet Regionin yläkulmassa. Seuraavassa ruudussa voit ollakkin vastakkaisessa alakulmassa. Ei siinä ole mitään saatanan järkeä. Voi hiton puolalaiset, miksi tämä on tällainen.

Sitten ne kohdat, mistä voit mennä toiseen ruutuun, ovat todella pieniä. Siinä kohdassa hiiren symboli muuttuu tienviitaksi. Siitä painat, ja ruutu vaihtuu. TÄTÄ EI VOI TEHDÄ KUN SULLA ON TÄHTÄINMOODI AKA TAISTELUMOODI PÄÄLLÄ. Tää on todella raskasta, koska jos joku ampuu sua, sulle tulee automaattisesti taistelumoodi. Siinä sitten painat sitä pois ja koitat osua tienviittaan vain huomataksesi, että siinäpä se moodi on taas päällä. Ja sitten saatana kun noiden tienviittojen pitäs ilmestyä siihen "joku kolmas" -moodiin, niin ootappa kun tuut siihen samaan ruutuun takasin, niin sieltä puuttuu parit tienviitat, vaikka olisit ne kaikki löytänyt. Se ei ainakaan helpota navigoimista tässä surkeimmassa mappiviritelmässä mitä ikinä tiedän.

Puhumattakaan siitä, että ei noissa oo mitään järkeä muutenkaan. Leningradin siellä lumikentillä kun painat menemään, niin välillä tulee vastaan semmoista, että kun menet oikeasta yläkulmasta tienviittaan. Alkaa seuraava ruutu oikealta alakulmasta, josta ei voi enää edetä mihinkään. Loogista? Aivan.

Mapissa on myös aina yhden ruudun kohdalla REKKA-AUTON kuva. Se tarkoittaa, että siinä ruudussa voi painaa Europe-kartalta nuppineulaa, joka vie sinut sitten siihen kaupunkiin. Muissa kaupungeissa tämä on itse siinä Town Centre -ruudussa, mutta ei Leningradissa. Siellä se on n. 5 ruudun päässä Town Centrestä. MIKÄ_JÄRKI. Ei mikään, jos minulta kysytään. Hiton hienoa tossa lopussa hinkatessakin, kun piti käydä Ranskassa kääntymässä, niin fiksulla peli-ideoinnilla oisin painanut aina Town Centresä Town Centreen, mutta nyt piti juosta kaksi kertaa se 5 ruudun sykli läpi. Ja voi jumalauta kun tossa Leningradissa on jokaisella neliösentillä maamiina, niin sitten juokset metrin "pum", metrin "pum", metrin "pum ad infinitum. Peli myös kosahti aika usein miinan räjähdykseen, niin siinäpä sitten vedät sulkijalihakset tiukalla naama punasena, että päästkää minut jo äiti venäjän routaan.

Sitten se taistelusysteemi. Kun sulla on moodi päällä, kursori muuttuu tähtäimeksi. Sitten vaan painat vastustajaa ja alkaa tykitys tai turpiinveto. Johan tekee saman. NOH. Koitappa osua sillä kursorilla vastustajaan. Se nimittäin juoksee kuin päätön kana pakoon ja miten sattuu. Sitten kun sen tähtäimen voi laittaa Johaniin, joka sekin juoksee kuin apina, niin siinäpä on hauskoja tilanteita ihan Sampo Marjomaallekin asti.

Niin ja mikä järki siinä on, että kun vastustaja heittää kranaattia, sitä ei voi ampua? Laitat tähtäintä vastustajan harteille ja katso, hän heittää kranaatin, etkä voi klikata vastustajaa. Kranaatinheiton jälkeen vastustaja juoksee pakoon, ja ihan satavarmasti kun jahtaat sitä niin siellä onkin lauma vastustajia. Ja voin kertoa, että varsinkin tossa Leningradissa niitä naatteja lentää kymmenittäin, joten tämä bugi on aika turhauttava. Siinä pitää kuitenkin klikata uudestaan vastustajaan tähtäin. Tai siis yrittää klikata.

Noita vastustajia on myös aina laumoittain. Niitä spawnaa miten sattuu myöskin. Eli mitenkään helpoks ei oo tätä peliä tehty, kun aina kun ammut vastustajaa niin päälle juoksee sata. Sitten kun oot muka turvassa niin siitä vierestä reunasta syntyy uusia vihuja tyhjästä. Ihan fuckin oossom. Puhumattakaan siitä, että kaikki spawnaa uudestaan kun meet seuraavaan ruutuun ja tuut takaisin.
Vastustajia on myös eri luokkia aina Guardista niihin Nazihybrideihin. Siinä on välissä Waffen-SS:ää ja muuta läppää. (Erikoispropsit Nazi Cloneille. Ne on semmosia hirveitä lihaskimppuja, joilla on jenkkifutispaidat päällä. Nerokasta.) Leningradissa (jotenkin tää tuntuu olevan bugisin homma) noi vaihteli aika tiuhaan. Ekassa ruudussa saatto tulla Guardia, mutta seuraavassa Waffenia. Siinä sitten paskoilla ukoilla koitat luovia jotenkin turvallisesti ja sitten muistat ne maamiinatkin ja ai ettien että, kun kutkuttaakin kivasti. Leningradissa on myös venäläisiä sotilaita. Yllättäen natsit ja venäläiset ei ammu toisiaan, mutta toisaalta tää on videopeli ja niissä on omat lakinsa. Venäläiset ei ammu sua, jos sulla on mukana tiimin kolmas jäsen (tän saa Leningradissa ja sillä oli joku todella kliseinen venäläisnimi tyyliin Boris). Sen saa tapattaa, ja suosittelen tapattamaan sen, koska XP ei jakaudu enää kolmelle ja toisen apinan ohjaaminen/paranteleminen/yms alkaa olemaan ihan siinä sietokyvyllä. Ymmärrän todella hyvin lähihoitajia, joiden määrä on alimitoitettu hoitolaitoksissa.

Kehityssysteemi on myös anaalista, jos näin vulgaari ilmaisu sallitaan. Ja miksei sallittaisi. Tuolla pelin kotisivuilla olevassa "Solutions" -kohdassa lukee: "Especially in the beginning of the game, invest in agility, character with big AC (>=9) does not have to be afraid of anybody for some time"

Silloin kun alotin, en tiennyt koko Solutions-sivusta. Koitin tehdä semmosta tasaista kehitystä. Mutta koska tässä on attributet (strength, agility yms.) ja aseet (pistol, rifle, machine pistol, machine gun, ja muut satatuhatta aselajia) ja vielä erikoistaidot (näitä on F1-F12 eli aika paljon) se kävi ihan mahdottomaksi. Ottaen huomioon, että läpäisin pelin levelillä 31 niin siinä ei kovin paljoa pysty jakamaan taitoja. JA KATSO, tässäpä vasta ikävä ongelma koskien kehityssysteemiä.

Jossain ohjeessa luki, että tässä voi tehdä semmosen nyrkkisankarin, ettei tarvi aseita. En oo ihan varma onnistuuko, mutta kun luin ton agilitykikan, en laittanut enää mihinkään muuhun kuin Agilityyn kehityspisteitä. Tai no laitoin Johanille Riflen ja sitten omalle ukolleni Machine Gun. Sitten muut agiin. Koska kun nostat Agilityä, se nostaa sun skilliä osua, sun skilliä väistää ja vielä armouclassia, eli defenseä. Laitoin valehtelematta varmaan 26 noista 31 kokemuspisteestä Agilityyn. Tähän päälle vielä tavaroiden antamat bonukset. Lopputulos oli se, että Nazihybridi ampuu machine gunilla (MG42) minua ja niistä luodeista öpaut kaikki menee ohi ja jos osuu niin se on -1 hp. Enkkuja oli n. 250, joten hetken se sai hinkata. Johanilla tein saman, mutta koska sillä ei ollut tavaroita, niin se toki kuoli aina ja sitten restarttailtiin.

Mutta siis kuinka flawed voi paska olla? Aivan käsittämätöntä. Laita agia ja voita peli. Ei huhhuh miten tylsää. Ja jos et laita agia, sulla ei oo mitään mahdollisuutta. Tossa kun ollaan Saksassa keskitysleirillä, niin siinä tulee semmonen supervaikeustasonnousu. Eka on perus sotilasta, mutta sitten kun meet salaiseen Labraan listimään Mengelen (ihanaa!) niin siellä tulee Nazi Cloneja n. 20 kerralla MG42:n kanssa. Koitin eka mennä siitä niin pysyin sekunnin hengissä. Jos en ois sen jälkeen grindannut ja laittanut Agia, niin en ois vieläkään mennyt sitä kohtaa. Se on ihan sama mitä muut skillit on, kun Agi on noin suuressa osassa. Yhden erikoistaidon otin ja tajusin, että se on ihan turha kun sillä pysty yhden vastustajan tappamaan kerrasta, mutta koska ei ollut agia niin en päässyt vastustajan luo.

Sitten ne asekehityspisteet. En oikein ymmärtänyt niitä, eikä niitä manuaalissakaan avattu. Jos mä laitan Rifleen yhden Johanille. Sillä on: "Rifle = 1". Okei. Sitten sille pysty laittaan toisenkin siihen ja vaikka kolmannenkin varmaan. Laitoin kakkoseen, mutta en huomannut eroa. Ehkä siinä sitten damage nousi, mutta mitä helvettiä kun se kai agillakin nousee ja tolla ykkösellä voi jo käyttää kaikkia riflejä. Että daa.

Ja sitten itse kehitys. Alkuun tuntu, et tää on ihan jees. Joku 150xp sai keskimäärin taposta (myöhemmin toki enemmän ja alussa vähemmän. sen takia se onkin toisaalta keskiarvo) ja leveliin tarvitsi joku vaikka 5000xp. Leveliä tuli tasaiseen tahtiin. Sitten siinä vaiheessa kun sai levelin 30 tahkottua, niin yhtäkkiä seuraavaan leveliin tarvi jonkun 50000xp. Jotenkin ihan käsittämätön loikka yhden levelin välillä. Ei jumalauta puolalaiset, oikeasti? Tän takia olin pelin läpäistessäni levelillä 31.

Nyt oon käsitellyt kaikki oleelliset asiat, niin tässä vielä random huomioita:

-Kaupat. Huuhhuh. Noniin, oletataan, että sulla on takki päällä varusteena. Siinä on tietyt statsit ja vaatimukset yms. No meet kauppiaan luo (jokaisessa kaupungissa yksi. saksassa paras. käytä aina sitä, varsinkin aseasioissa). Sillä on siellä takki. Okei, näyttää kivalta. Mitkäs ne mun vanhan takin statsit olivatkaan? Ai katos, en voi kattoa niitä. Eli ostan tästä sokkona takin tai sitten en osta ja kun seuraavan kerran avaan sen ikkunan niin sillä myyjällä on eri tavarat. AIVAN. Luit oikein, sillä on eri tavarat. SE VATUN MYYJÄ VAIHTAA TAVARAT. Eli tässä pitää kirjottaa sootana kynällä paperille omien varusteiden arvot, jotta voi tehdä edes jotain vertausta. Ei kiesus mitä pashaa.

-Leningradin kauppias. Miksi sinä ei myydä luoteja tai aseita. Enkkuja saa niin maan perkeleesti ja pari tavaraakin, mutta ei aseita eikä luoteja. Jos Leningradista mennään vikaan viemäristöön ja sieltä vikaan warehouseen ja sieltä pelin loppuun, niin miksi vikasta kaupasta ei saa luoteja? Sitten pitää etisä se vitaliksen rekkaruutu sieltä viiden ruudun takaa. Käydä saksassa ostamassa hitosti luoteja, tulla Leningradiin ja mennä ne viis ruutua maamiinoineen ja vastustajineen kohti Town Centreä. Kaiken lisäksi tää Town Centre on _LAAAAAAAAAAAAAAAAJA_. Kaikki muut ruudut pelissä on sellaisia, että jos niissä ei ois äksöniä, ne juoksis päästä päähän n. 10 sekunnissa. Tää Town Centre Leningradissa on satakertainen. Siis sitä saa juosta niin kuin fruittari pillun perässä lauantaiyönä. Staminat loppuu ja sitten kävellään (tai no ei kävellä, kun antaa ihan minkä tahansa enkkujutun, niin stamina on täysissä. tyhmää, mutta ihan kivaa) ja juostaan maratonia päästä päähän. Ymmärtäisin, jos tässä ois jotain ihmeellistä, mutta siellä on yks pilkkiquest, kolme npc:tä, jotka toistaa samat asiat ja kauppias. Kauppias, joka ei myy edes luoteja. Ei sootana.

-Yleinen bugisuus. Tässä on esim. semmonen bugi, että jos vaikka vastustaja räjähtää miinaan, se sen "BÖAARGH" huuto voi jäädä bugaan. Se vaan toistaa sitä ja samalla sen ruumis kaatuu aina uudestaan ja uudestaan. Sitten kun sitä ampuu niin se helpottaa. Mutta muskelimiehellä tulee n. ekassa cryptissä semmoinen gestapokolmikko vastaan, että yks jää niistä huutaan tolleen. Vaikka kävis toisessa kaupungissa ja tulee takaisin, niin se huutaa. MUTTA KATSO, tässä pitäisi tajuta puhua sille bugaavalle ruumiille. Yleensä näissä peleissä ei puhuta ruumiille, mutta tässä se on osa juonta. Voin kertoa, että tämänkin minulle kertoi "Solutions".

-Aseiden nimet. Kaikkihan tietää, että näissä peleissä erikoiset aseet ovat samoja aseita kuin ne tavalliset, niillä on vaan hieno nimi. Esim. jos diablossa on Sabre niin erikoisempi ase vois olla vaikka Lord Belzebubs Sabre. No niin on tässäkin äpärälapsessa. Ne on vaan yleensä <varusuteen nimi> of <ominaisuus> tai <varusteeen nimi> of major smirnoff /liutenant joku seppo. En tiedä mistä noi nimet tulee, mutta aika läppää. Syringet on Siringejä ja mitä vielä Niin joo ja ainakin yhden "siringen (sic)" nimi oli joku tiedostonimi. Tyyliin "image_of_siringe_mk_2.jpg" tjsp. Hienoa ja mielikuvituksellista.

-Vähän liian nokkelat questit. Saksalaisella keskitysleirillä pitää esim. kaivaa tunneli. Jos teet sen dynamiitilla, päädyt natsien luo laboratorioon, etkä muualle. Eli et voi päästä kaupunkiin ostamaan varusteita. Jos teet sen lusikalla, pääset kaupunkiin. Eli dynyä ei oo pakko tehdä, koska sinne labraan pääsee muutenkin, mutta koska dyny on se juttu minkä kaikki tajuaa tehdä, hakkaat päätä seinään tuhat vuotta ennen kuin tajuat: "Solutions". Lusikka on nimittäin yhdessä parakissa olevan miehen jalan takana. Sitä ei näe, mutta jos tajuaa tosiaan painaa ALT-nappia, millä näkee maassa olevat tavarat, niin sen löytää. No en mä tajunnut siinä saatanan ekassa parakissa sitä painaa, kun kaiken voi tutkia ja yleensä tommoset löytää ihan näkemälläkin. Mutta ei. Sitten vielä näissäkin on outoja bugeja. Esim. keskitysleirillä saa varusteet komentajan parakista. Mutta sinne kun menee, niin se huutaa RAUS ja käskee menemään vidduun niin sanotusti. No tätä pitää vaan hinkata niin kauan, ettei se tee sitä enää. Sitten otat kaapista varusteet ja luet sen jonkun lapun. Mikä järki? Kysyn vaan. Sama Yugoslaviassa, kun koitat puhua sille Partisan Commanderille, niin se ei reagoi. Sitä pitää vaan kokeilla eri kulmista ja hiton kauan, niin avautuu teksti-ikkuna.

-Varustebugit. Tässähän on siis se perus, että jos sulla on agia 8 ja laitat tavaran, josta saat +2 agia, sulla on 10. Se merkitään tässä pelissä jotenkin 10/8 tai 8/10 en muista enää. No varusteissa on välillä vaatimuksia. Esim. jos takissa on requirements, agility =8, pitää olla agia 8, että sitä voi käyttää. No nyt kun on laitettu tavaraa, minkä avulla on saatu nostettua joku statsi korkeammaksi, että voi käyttää toista tavaraa, liikutaan hyvin syvissä riskiaallokoissa. Koska joskus tää peli vaan bugaa ja ne kamat valahtaa sun päältä, koska jostain syystä tää aina välillä päättää, että hei mitä vittua tolla jätkällä on hyvät kamat pistetääs tosta nyt tolleen, että enpä rekisteröi nitä varusteista saatuja lisäagilityjä, joten toi ei voi pitää mitään päällä. Mulla meni ennen lopputappelua kaikki kamat tolleen pois, enkä saanut niitä enää mitenkään päälleni. En tiedä miten se on mahdollista, mutta piti ostaa koko setti uusiksi. Aikaisemmin sentään sain ne kikkailtua ylleni. Hyvää suunnittelua ja golftaputukset taas puolaan.

-Huumori. Rakastan tän pelin huumoria, mutta oikeasti vähän what the fuck ehkä jopa omaan makuuunkin. Tossa lopussa kun tappaa ne nazihybridit (muistaakseni mainitsin tästä tuolla aiempana), niin pitää asettaa semmoseen obeliskiin puukartta ja sitten laittaa kolikko sisään (tässä tulee sellanen pelihallisoundi, eli teleportti on kolikoilla toimiva). Mulla kävi ton puukartan kaa vielä silleen, että en ollut hakenut sitä. Tässähän on semmonen juonikuvio (uskon, että voin paljastaa, koska ei tätä kukaan tuu pelaan tän tekstin perusteella), että Pierre antaa sulle kartan paikan (se gestaposetti cryptissä). Sitten kun oot Saksassa tappanut sen Mengelen, niin Pierre sanookin, että se on feikki turistikartta. Oikea kartta on siinä toisessa cryptissä, missä on nyt maagisesti ovi yhtäkkiä auki! No unohdin hakea tämän ja voi tissi kun otti aivoon. Sen sentään sanon tästä pelistä plussana, että bossit ei spawnaa. Eli tota loppubatlea, mitä hinkutin jo muutenkin yhden ihmiselämän, ei tarvinnut ottaa uudestaan. Mutta kaikki ne muut kaikissa ruuduissa piti tappaa kahteen kertaan (edestakaisin kun matkustaa nääs) tai juosta pakoon, koska mun piti käydä ranskassa hakemassa se ja siinä venäjällähän on se saatanan viiden ruudun seikkailu.

Niin mutta siis se huumori. Teleportilla päädytään Islantiin, jossa natsikomentaja herättää "ancient nordic godin" henkiin. Tuli oikein pikselimössödemokin tästä! Tässä kuva siitä jumalasta:


En oo mikään ásatru ylipappi, mutta ei nyt ihan näytä skandinaaviselta jumalhahmolta.
Tässä kuvassa muuten toi jumala on tappanut kaikki isokihonatsit sen yhden komentajan viereltä, ja komentaja kysyi: "Miksi?". Toi jumala vastas sitten, että "Because I don't bloody well like you". Ei sootana mikä meno.

No joo, sitten se tappoi sen komentajankin. Sitten piti lahdata Waffen-SS joukkoja, mikä oli jo helppoa, koska eivät ne osuneet agilitytankkeihini (tai no johaniin joo, mutta kun yhden kerrallaan napsi niin siinähän se meni). Lopulta jutellaan jumalalle small talkia. Johan uhoo heittelevensä sitä, kun taas oma ukko rauhottaa Johania. No sitten Johan heittää sitä, ja nyt ette usko tätä, mutta _PERUNALLA_. Sitten kuva välähtää ja ollaan jäälautan päällä merellä. Johan sanoo, että heitin perunalla, lopetan juomisen ja täts it. Oma ukko sanoo jotain notta jaahas. Sitten tulee lopputekstit. Siis mitä helvettiä? Oikeasti. Ja pelin alussa lähdettiin etsimään aarretta. Siinä matkalla tapetaan natseja, tehdään typeriä tehtäviä, tapetaan nazi cloneja jenkkifutispaidoissa, huudetaan LOLOLOLO, mitataan kaivoja, tapetaan Mengele ja sitten heitetään perunalla Helvetin Jumalaa, jonka luo on päädytty kolikkoautomaatin tapaan toimivalla teleportilla. Sounds legit. Varmaan aika kovat LSD-kemut olleet nonstoppina pelifirmassa.


Nojoo, en kyllä jaksa enää. Huomasin just, että oo kirjoittanut tätä 1h 30min. Ois voinut senkin ajan paremmin käyttää. Jos haluat pelata tätä peliä, vieraile täällä: http://aw.gry-online.pl/aw_solucja_en.htm

Joku parempi walkthrough ois kyllä parempi, koska toi on semmonen klassisen suurpiirteinen. "Nyt kun tulet Saksaan, mene sinne ja sinne" ilman mitään kummempia ohjeita ei aina auta oikein löytämään paikalle.

Loppuun plussat ja miinukset:

+huumori ja muutenkin suuri tekstin määrä
+auttaa ymmärtämään tämän lajityypin parhaiden pelien nerokkuudet

-Johan
-Boris
-taistelusysteemi
-tekoäly
-kehityssysteemi
-kaikki
-se kolmen CD:n muovilärpäke
-pelin kaatuminen
-maamiinat
-pakottaa minut pelaamaan pelin uudestaan läpi vuonna 2026 jollain muulla classilla ja oikeasti tankki on varmaan ainut mikä toimii.

5/5

perjantai 5. elokuuta 2016

Pelinurkka, osa 1 - Counter-Strike: Condition Zero (PC)

Nyt alkaa taas uusi sarja, tällä kertaa nimi on mielikuvituksellisesti pelinurkka, koska en jaksa nyt keksiä parempaakaan, koska pitäisi periaatteessa olla jo nukkumassa, koska juna lähtee tsuktsukkaileen övervaskaan hiton aikaseen. Tästä syystä peliosiokin saakoon huonon nimen.

Ekaksi arvosteltavaksi peliksi siunaantui otsikon tekele, koska yksinpelikampanjaa pelatessa alkoi verisuonet ohimoilla tykyttämään aika kiitettävällä tahdilla. Sen takia arvelin, että pelissä on potentiaalia huonoon arvostelutekstiin!

Counter-Strike: Conditon Zero

Tämmönen mötkäle se on koteloineen päivineen.
Tekijä: Joku
Muut tiedot: ei ole

Kyseessähän on siis nääs tämmönen Counter-Striken virallinen lisäosa tai joku, joka julkaistiin vuonna 2004. Julkaisuun liittyy mukavia muistoja, koska ennakkovarasin tämän Nokialaiseen paikalliseen pelikauppaan nimeltä Pelikone. Mukava liike. Rest in peace vaan Pelikone.

Siellä varaus tehtiin pieneen vihkoon. Eli nimi vaan ylös ja sitten noutamaan julkaisupäivänä. Vihkossa oli samaa henkeä kuin ala-asteen reissuvihkossa! Jäätävän kehittynyt systeemi siis. No nimi oli siis listassa ja kolme luokkakaveria myös varasivat pelin ennakkoon. Koulupäivän jälkeen sitten poljettiin kisaa näiden tyyppien kanssa yläasteelta keskustaan ja minähän sen hävisin, koska olen nössö ja hidas polkupyöräilijä. Mutta se nyt ei ole taas oleellista koko jutun kannalta.

Pelin siis sai sieltä sitten käteen kun sanoi nimensä ja löi rahat tiskiin. Kotiin tuhatta ja sataa ja paskakoneeseen pyörimään. Onneksi paskakone jaksoi pyörittää tätä peliä, koska tämähän ei ole mikään vaatimushirmu. Mutta koska en halua muistella paskakoneen nykimistä, hyppäämme suoraan vuoteen 2016, jolloin minulla on supertietokone, jolla pelaan pelejä, jotka eivät vaadi yhtään tehoja. Loogista.

Käytännössähän tää on siis 1.6, mutta vähän hienommilla grafiikoilla ja parilla uudella mapilla. Eli aika täydellinen paketti, koska pelimekaniikka räiskintäpelien aatelia. Jostain syystä tästä ei vain tullut mitään menestystä. Servuja oli aina vain joku kahdeksasosa 1.6:n vastaavista. Se näkyi myös tasossa, koska jopa minä pärjäsin! Ei ihme, että tykkäsin tästä enemmän, heh heh.

Mutta nettipelistä ei nyt puhuta, koska tämä peli sisältää myös yksinpelikampanjan. Siinä on paska juoni, peli on enemmän half-life henkistä mekaniikaltaa, joten siltäkin osin ihan paskaa. Eli ei keskitytä siihenkään yhtään, koska en jaksanut pelata sitä tällä kertaa läpi.

Sen sijaan keskitytään tämän pelin helmeen, eli bottikampanjaan! Siinäpä vasta inhottava, ärsyttävä, vastenmielinen, vammainen, paska, hirveä, apua, kamala, ahdistava, hermojaraastava ja mitä vielä adjektiiveja omaava pelimuoto.

Karkeasti sanottuna tässä siis pelataan Counter-Terroristeilla (jatkossa CT) Terroristeja (jatkossa terot) vastaan. Netissähän voi pelata teroillakin, ja käsittääkseni tähän on tehty mappipaketteja, joissa saa itsekin olla tero, mutta en ole jaksanut ladata niitä, koska olen kuollut vitutukseen jo ekan kampanjan loppuvaiheilla.

Pelissä peltaan siis öpaut joku 20 perinteistä CS mappia botteja vastaan. Vaikeustasot ovat seuraavat:

Easy (helppo, hirveetä ownagee ja sikarushia vaan teroja vastaan ja voila)
Medium (helppo, hirveetä ownagee ja sikarushia vaan teroja vastaan ja voila)
Hard (vituttaa jo semisti parissa mapissa)
Exreme (vituttaa ihan uskomattomasti)

Sen lisäksi, että mapit pitää aina voittaa vähintään kahden pisteen erolla (esim. Terot 3 - CT:t 5), tässä pitää suorittaa erilaisia Challengeja, jotka ovat mappikohtaisia. Viddumaisimpana tietysti "You must kill an enemy with a knife and survive the round) Extreme-vaikeusasteella. Palaan tähän myöhemmin.

Nyt käyn kokemukseni läpi vaikeusasteittain.

EASY:
Tästä en jaksa oikein turista. Siinähän se meni lämmitellessä vanhoja taitoja, koska en ole pelannut kynäriä kymmeneen vuoteen. Botit menee miten sattuu ja ampuu miten sattuu. Elikkäs kun botti tulee sinua vastaan, se odottaa semmosen 3 sekuntia ennen kuin alkaa ampumaan. Jos botti ehtii ampumaan, se vie tähtäimen noin 1-2 cm pään yläpuolelle ja alkaa nännittämään. Sitten toivotaan, että osuus säkällä luoti päähän. Eli aika helppoa voittaa, koska noi voittaa väkisin, kunhan vaan omaa jokinlaisen reaktioajan. Näin se homma kävi ja olin loppuun päässyt kiitos.

MEDIUM:

Ihan sama kun Easyssä, mutta vastustajat ehkä osuu hitusen paremmin. Ei kuitenkaan ilmene vielä mitään ylijumaluutta. Kiitos ja kuitti.

HARD:

Ihan sama kuin Mediumissa, mutta tässä jopa kuolee välillä. Mutta jos sikacamppaa vaan ja toltappaa varovaisesti etenee, niin homma on aika helppoa kuin heinänteko. Vaikka heinänteko on oikeasti varmaan aika hiton vaikeaa, koska miten hitossa joku semmonen vilja vaan tehdään tyhjästä. Siinäpä pulma.

EXTREME:

No_niin. Nyt ollaan asian ytimessä. Tässä vituttaa ihan kaikki. Listaan nyt off the back of my mind tähän pari ugandalaista suoraa viivaa, mitkä on pielessä:

-CT:t ei osta defusal kittiä ikinä (koskee kaikkia vaikeustasoja).
    -siis mitä hittoa? kuka tän shaiban on ohjelmoinut. toihan on pommimapeissa "the thing", mikä pelstaa monta rundia, koska botit on niin sootanan uuvatteja, että tää auttais hommaa huomattavasti. Saisivat joskus pommin purettua. Turhaa tasotusta annetaan tällä vastustajan boteille.

-Bottien tasot heilahtelee (ei varmaan oikeasti, mutta sovitaan näin)
     -tää nyt on enemmän vanhan miehen paranoiaa kuin ohjelmointimoka, mutta välillä tuntuu siltä, että omat botit ei saa mitään aikaan ja terot vie ihan sata nolla. Sitten taas kun pari kertaa restarttaa mapin niin yhtäkkiä ollaan 10-0 johdossa ja vastustaja ei mahda mitään? Koita siinä sitten luovia tasasesti eteenpäin.

-Boteille tulee EXTREMELLÄ ylijumalan kyvyt.
      -Bottien ohjelmointi on vähän ehkä turhan överiä, koska tähtäin on liimattu päähän kuin aimbotilla rysäyttelis ja pientä wall hack henkeäkin on ilmassa. Vituttaa ihan uskomattomasti kun oot mapin alusta campannut jossain hyvässä kulmassa. Sitten tulee tero ja sillä on seinän läpi jo selvästi tähtäin päässä, ja heti kun sitä vähänkin näkee niin sieltä tulee yks kuti ja kaput. Ei jumalauta mitä touhua. Puhumattakaan siitä, että alkaa itkettämään kun kuolleena seurailee niitä botteja. Valehtelematta aika moni jäätävä seinän läpi ampuminen on tullut todistettua viimeisen kuukauden aikana kun tätä tahkosin.

-Botit on URPOJA
       -Miksi campit kasvot nurkkaan päin?
       -Miksi juokset plantatulle pommimestalle selkä edellä?
       -Miksi et osta sitä defusalia (tästä ei voi liikaa valittaa)?
       -Miksi vikassa mapissa (en muista nimeä, mutta se ihan vika kuitenkin) ETTE OSAA NOUDATTAA RADIOKOMENTOJA. KAIKISSA MUISSA MAPEISSA KUN JOKU BOTTI SANOO "A, CLEAR. NOTHING HERE", MUUT BOTIT HIFFAA ET JOO HEI EI OO POMMI A:LLA ET MENNÄÄS B:LLE. TÄSSÄ MAPISSA NE KAIKKI MENEE TARKISTAAN SEN VITALIKSEN AAN VUOROTELLEN. IHAN JÄÄTÄVÄN NAURETTAVAA KUN SINNE MENEE EKA KAKS JONOSSA TOTEAMAAN ASIAN. SITTEN JOKU URPO TULEE 10 SEKUNNIN PÄÄSTÄ TOTEAMAAN SAMAN. EI SOOOTANA. PUHUMATTAKAAN SIITÄ, ETTÄ NE TUTKII AINA EKA A:N. VAIKKA OLISIVAT B:N LÄHELLÄ NIIN AINA EKA SINNE A:LLE. SIINÄ MENIKIN SE KOLKYTSEKKAA (öpaut pommin timeri). En jaksa enää raivota kun alko ahdistamaan. Niin tosiaan ja kun joku kymmenen sekkaa purkaa ilman defusal kittiä niin eihän siinä oo enää mahdollisuuttakaan ehtiä. Jäätävää shaissea ja hermojen kiristystä aiheuttavaa paskaa. En yleensä suutu peleille ja naurattaa kun jengi tekee silleen, mutta nyt kyllä huusin mielessäni ja vähän hiljaa itsekseni sitä vittua kyllä niin kuin teini-ikäinen bussissa. Tässä tekstissäkin niitä on, vaikka sen käyttö hävetttää. ADFAMATMTA

Mitäs muuta. Niin sitten kun sanoo radioon: "Follow Me", että jengi tulis vaikka b camppaan niin ihan varmsti joku urpo tunkee siihen sun eteen istuun, että varmasti ammut sen oman siitä ennen kuin vastustajan. Mene muualle tai siihen johonkin viereen hittolainen sentään.

Niin tosta pommipaikkojen tseekkamisesta. Oletetaan, että jengi nyt tossa vikassa mapissa camppaa A:lla. Sitten tulee "bomb has been planted", niin ne vitaliksen viis tyyppiä kaikki tarkistaa A:n kaikki kulmat, ennen kuin ne lähtee B:lle. Siis mitä hittoa, jätkät on odottanut siellä A:lla niin luulis heti tajuavan, että joo no ei se kyllä täällä oo. Tossa vaiheessa on taas peli menetetty.

Semmonen anekdootti tähän vielä, että noi botithan tavallaan näkee aina, kunhan tekniesti jotain näkyy sinusta siinä botin näkökentässä. Oletetaan, että oot parvekkeella campilla, ja jos ihminen tulee sieltä alhaalta, ei se tajua, että siellä on joku camppimassa, jos camppija on vain hyvin sijoittunut. Mutta koska jostain parvekekaiteen milli x milli neliöstä näkyy vähän hahmoa, niin botin tähtäin kääntyy päähän ja ampuu siitä niin vaan hedun parvekkeen läpi! Fuck yeah miten turhauttavaa.

Mulla meinas mennä vikaan mappiin hermo ja meinasin lopettaa koko paskan seinään, mutta sitten keksin ihan jäätävän bugin. Eli kun heittää smoke grenaden, voi siinä smoken keskellä seistä käytännössä kuolemattomana. Tai kyllä siinä kuolee, mutta kukaan ei ammu! Siitä kun hivuttautuu vähän ulos keskustasta, mutta on vielä sen verran varjoissa, ettei terot muka näe, niin siitä saa rauhassa napsia vaan menemään. Jos menee liiaksi savun reunaan, tulee turpaan, mutta siinä oikealla kohdalla on näkymätön. Vasta sitten kun ne juoksee päin savuissa, alkaa räimiminen.

Eli nyt tää vika mappikin oli  ihan helppo ja oikeastaan enää tässä pelissä ei oo mitään haastetta. Ennen tahkosin aina niitä tactical shield hommia sun muita loputtomiin, mutta nyt heittää smoken, menee keskelle ja ampuu pistoolilla kaikki. Profit ja siltappaa.

Tossa vikassa mapissakin on se backway oviaukko ja sitten courtyard, mistä vastustajat tulee läpi hyvin todennäköisesti. Eka tsekkaa courtyardin, onko siinä vastustajia. Jos on, niihin pikkurappusiin smoke ja m4:llä nännipohjaan (tai no AWP challenge eka pois alta). Jos siinä pihalla ei oo jengiä, niin äkkiä takasin siihen välikköportaisiin ja smoke siihen, että näkee sen backway oviaukon. Siitä sitten taas niin maan vihoviimeinen nännitys pohjaan ja voila.

Taktiikan nerokkuudesta kertoo se, että aikaisemmin johdin maksimissaan sillä parilla voitolla + en saanut challengeja (en edes 25 tappoa tehtyä, puhumattakaan puukkotaposta). Mutta nyt kun sitten tajusin smokenännin olemassaolon, niin mulla oli puukkotapon onnistuessa statsit 84/9 (tapot/kuolemat). Toisiks parhaalla omasta tiimistä oli 19/7 ja teroilla kai samaa luokkaa. Että siitä vähän statistiikkaa, kuinka laimea taktiikka on kyseessä. Mutta koska se ei oo ns. huijaamista, annoin itseni abusee ihan kympillä, koska muuten olisin hirressä. Sen verran monta miestuntia on mennyt tohon vikaan mappiin.

Voisin hakkua botteja ja kaikkia koko illan, mutta en jaksa enää uhrata sekuntiakaan tälle tauhkalle. Redditissä joku sanoi, että tää on ollut sen elämänsä hirvein peli, mutta myös samalla parhaan tunteen tuonut kun on päässyt läpi. Voisin ehkä samaistua, mutta koska keksin ton smokenännin, niin ei se voitto kyllä tuntunut miltään. Ei saavuttanut mitään. Happama maku jäi suuhun. Ehkä jopa paska maku. Ärsyttää vaan ja pistin tosta noin vaan heti uninstallin kehiin. Moro CZ, toivottavasti ei nähdä edes helvetissä.

Oikeasti aion kyllä joskus kokeilla niitä custom mappipaketteja, koska oishan se kiva päästä vähän terollakin myllyttämään. Nyt kun toi smokenänni on keksitty, niin ehkä ei lähde hiuksetkaan päästä.

YHTEENVETO:

+ookoo huvia
+smokenännibugin keksiminen

-kaikki
-botit
-ärsyttävyys
-aiheuttaa itsetuhoisuutta
-aiheuttaa ympäristön tuhoamista
-aiheuttaa tietokoneiden näyttöjen lentelyä parvekkeelta
-pakottaa aikuisen ihmisen hokemaan "vittua"

2/5 enkä suosittele kenellekään. menkää nettiin pelaamaan siitä oikeita ihmisiä vastaan.