keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Diudiu+Havaintoja, pt. 2

Kesän kunniaksi päätin vaihtaa pirteämpää väriä blogiin. Alkoi ottamaan aivoon nallet niin paljon, että en enää kestänyt. Ei tämäkään kyllä mikään hieno ole, itseasiassa ihan järkyttävä. Pitäisi jossain vaiheessa taiteilla joku oma luomus tai jotain. Toisaalta, ei tämä blogi kyllä kaipaa mitään tyylikästä ympärilleen. Se olisi pyhäinhäväistystä. Parhaimmillaanhan tätä voisi kutsua blogimaailman Magyariksi tai ehkä jopa El Tiempoksi.

Vaihdoin myös otsikon kun aloin seikkailemaan tuolla. Tuo fontti oli ainut sopivan retardi tähän yhteyteen. Näyttää juuri sopivan idioottimaiselta sisältöön verrattuna. Veri nais.

En kyllä jaksaisi kirjottaa tähän oikein mitään, mutta olen tehnyt taas viime viikon aikana havaintoja asioista, mitkä ei toimi tässä maailmassa:

Juomalippujen säästäminen baarissa

-ei onnistu. Jostain kumman syystä onnistuttiin voittamaan baarin tietovisa, josta sai huikeat 3 juomalippua/naama. Kovaa pohdintaa oli, että voisi yrittää säästää niitä. Kestivät lompakossa 18h ja sinne män. En tiedä onko se hyvä juttu vai huono. Tai ainakin eilen oli hyvä juttu, tänään ei niinkään. Toisaalta en jaksa murehtia, pääasia että oli ilmaista/ilmasta. (onko se ilmaista? voiko niin sanoa. ja juuri luin uutisista että suomalaiset pojat eivät osaa ilmaista itseään kirjallisesti. pyh, pah. paska tutkimus)

Lihatiskien aukiolot:

- eivät ole auki sunnuntaisin. Opintotuet tulivat ja muutakin rahaa tuli ja huumeita tuli ja mitävielä niin ajattelin että olen päivän poroporvari ja syön makoisasti ja herkutellen kaikkea kivaa. Menyyssä riisiä, täytettyjä herkkusieniä, salaattia, raejuustoa, jotain kivaa soosia ja kaiken kruununa LOHIMEDALJONKEJA UNTS UNTS. Kaupassa kun kasaat kaiken ja sitten leuka katonrajassa kävelet lihatiskille ja huomaat että koko tiski on kauttaaltaan yhtä tyhjä kun opiskelijan jääkaappi. Masensi. Sinne meni kaikki. Ostin korvaukseksi jotain Pirkan broileri fileesuikaleita. Ihan kivoja mutta ei nyt mikään ykköskorvaaja. Ehkä joskus uudestaan uusien aivojen ja ajatustoiminnan kera.

VIIMEISENÄ MUTTA EI NIIN VÄHÄISIMPÄNÄ

TOUCH-VITUN-PAD:

- Nyt pitää sortua Googlettamaan. Tämä nykypäivän jumala, mooseksen henkinen johtaja, Google, kertoo että Touchpadit yleistyivät 1990-luvulla. Olisihan se pitänyt arvata. Niin kuiin kaiken maailman lamat eivät olisivat ollett tarpeeksi. Onhan se nyt selvä että jotkut itsemurhaluvut nousevat kun eteen annetaa nvielä joku helvetin touchpad. Sillä kun yrität omaa taloutta selvittää niin vähemmästäkin tekee mieli lähteä autuaammille metästysmaille.

Eurodance, flanellipaidat, viisi uutta alkuainetta, CD:n läpimurto, Diane kuolee, Estonia uppoaa, Y2K _ja_ TOUCHPAD. Toisaalta kun tämän listan avulla pohtii 90-lukua, niin eipä noin paskan toiminnan kehittämistä toisellekaan vuosikymmenelle voi sijoittaa.

Tämänkin kirjoituksen aikana olen jo muutamaan otteeseen kämmennellä suhaissut touchpadia ja kirjautunut ulos blogista. Onneksi tämä tekee automaattisia luonnostallennuksia, niin ei tarvitse ihan itkien näitä rustata. Ensinnäkin, kuka keksi että on ihan jees laittaa tuohon toiminto, että kun painat sitä hieromalätkää, niin se on as in MOUSE1. SITTEN KUITENKIN LAITETAAN TUOHON ALLE NAPIT ETTÄ TÄSSÄ OIS NYT SULLE MOUSE 1 JA MOUSE2. Ei hesus alvarez gonzalez. Vähänkin kun vahingossa vie väärään paikkaan touchpadia niin se on myös reagoinut että oho oho mouse1:stä puskee. Yllättäen kursorikin on aina jossain rastin päällä, että varmasti menee kaikki ihan pieleen.

Tässä omassa kannettavassani esiintyy vielä ihan hassunhauskaa huumoria touchpad ohjelmalta. Aikoinaan kun ostin, laitoin touchpadin pois päältä ohjelmasta. Sitten hetken päästä junassa kun ajattelin, että jos yhden kerran nöyrtyisin sitä käyttämään, niin se ei enää menekään päälle. Ohjelma aukeaa ja what not mutta mitään ei tapahdu. Kymmenen pistettä insinööreille.

Noh, päivitin Vistan Windows seiskaan ja totesin "ilokseni" (l. surukseni), että Touchpad toimii. Tottakai sitten menin etsimään ohjelman käsiin, että disabloinpa taas tuon hermorauniouden aiheuttajan. TOUCHPAD-ohjelman kansio pröygräm fäilssissa on tyhjä. Nada. Ei mitään. Vähemmän tiedostoja kuin Vesa Keskisellä hyviä rakkausrunoja. Eli nyt en saa sitä pois päältä, niin ei mitään toivoa, että voisi vähän lepuuttaa käsiä kun kirjoittelee pitempää settiä. Kokoajan pelko perseessä, että teen jotain katastrofaalista, jonka seurauksena maailman pankkijärjestelmät kaatuvat ja ufot ottavat yhteyttä. Pelottaa.

Muutenkin, kun siihen pitää kehittää jotain helvetin kahdensormen "vedä näitä tälleen kivasti samaan suuntaan yhtäaikaa, niin tämä ikkuna liikkuu näin ja tuo noin". Sitten kun yrität niin blue screen of death ja ihan varmasti windows uusiksi tjsp. Ei toimi, en tykkää enkä osaa. Kaikki tietää kun on pitänyt joku viivakoodi lukea vaikka oikein tai piirtää joku viiva suoraan, ei se vain lähde. Sitten kun vuodet kehität siihen oikean tekniikan niin ostatkin jo uuden kannettavan, missä on sitten joku HP:n oma trademark, että pitääkin tehdä ensin kahdeksikko ja sitten zorron merkki, että voi sulkea jonkun helvetin ikkunan.

Perushiiri maksaa kuitenkin jonkun kahdeksan euroa. Aika halpa hinta mielenterveydestä. Voi myös olla, että en osaa, mutta se ei ole vaihtoehto.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti