Imurien saatanallisuus

Olen aina vihannut imureita. Näin ollen vihaan myös imurointia. Imurointi itsessään olisi varmaan ihan mukavaa hommaa, mutta mikään ei voi olla mukavaa, jos työvälineenä on maailman ärsyttävin esine.

Tarkistin nykyajan luotettavimmasta sanakirjasta, wikipediasta (vielä suomalaisesta, joka on kuin jonkun ala-asteikäisten pätijöitten laatima teos), että joku James Murray Spangler on näemmä tän nykyaikaisen hirvityksen esi-isä. Sitä ennen on toki ollut jotain hevoskärrypaskaa, mutta keskitytään nyt tähän sähköllä toimivaan tuomiopäivänmasiinaan. Ihan alkuun terveiset James Murray Spanglerille jonnekin taivaanrannan taakse, että oot varmaan hyvin pettynyt ihmiskuntaan, koska tuntuu siltä, että imurit ei oo kehittynyt yhtään sadassa vuodessa.

Oma imurini on tietenkin halvin paska, minkä entisestä superhypermegakauppa Anttilasta (nyttemin superhypermegakonkurssipesä) opiskeluaikoina sain ostettua. Eli oikeastaan en tiedä high end imureista oikein mitään, mutta mitä nyt oon eri ihmisten luona kuunnellut erilaisia imureita, niin ihan hirveitä ovat kaikki. Oma imurini maksoi 60€, mikä on kyllä yleensä täysin paskan tuotteen merkki, mutta minkäs teet, koska opiskelijana ei pystynyt parempaankaan. Tuli erilaisia suuttimiakin mukana, mutta ne ne vasta paskoja suuttimia olivatkin, että ei oo ollut käyttöä. Tai no semmosta karvasuutinta on pakko käyttää, mutta en haluaisi. Mieluummin lapioisin lehmänpaskaa suuhuni.

Ensimmäinen asiahan, mikä imureissa vidsuttaa on se, että johdot ovat liian lyhyitä. Tätä ei auta täysin käsittämättömät pistorasioiden paikat betonielementtihelveteissä. Vaikka kämppä olis joku 10m2:n itsemurhakoppi, niin voi olla varma, että sillä imurin johdolla ei yletä kulmasta kulmaan. Ja eihän se millään voi ylettääkään, kun se kämpän ainoa pistorasia on jossain katon rajassa, jonka ansiosta itse imuri roikkuu n. 40cm korkeudella maasta ja imuroija joutuu kurottelemaan, kun ei kiinnosta vaihtaa pistorasiaakaan, koska se toinen on taas jossain ranskalaisen parvekkeen vieressä ulkoseinässä.

Johtohommia ei auta sekään, että se saatanan johdonkelausnappi (toivottavasti yhdyssana) ei ikinä toimi. Aina kun sitä huhkimisen jälkeen painaa, niin tulee pari kirosanaa, kun se johto on jotenkin vähän liian vinossa kulmassa, eikä sitä voi kelata sisään. Sitten kyykistyt ja suoristat sitä vähän ja painat samalla nappia niin sitten tuleekin reissu hatanpäälle kun nimetön murtuu sen johdon mötikkäpään sinkouduttua kättä kohti. Miksei sitä voi laittaa kelaamaan maltilissella nopeudella ja vähän epäsuoraakin johtoa. Vaarallisia leluja ja ihme kun lapsia ei kuole tähän useammin.

Johdosta päästään luontevasti renkaisiin. Miks noi renkaat ei oo jotkut semmoset isot möhköt, mitkä selvästi pyörii? Siihen vois myös jättää runkoa vasten pienen aukon, kuten autoissakin on. Ne pyöris nimittäin paremmin. Nythän noihin kerääntyy ekalla imurointikerralla joku kissanpaskakarvayhdistelmä sinne väliin ja se ei pyörikään enää viiteen vuoteen (mikä on varmaan maksimi-ikä, mitä ihminen kestää imurointia). Sitten siitä tulee raahattava vehje, joka ikuisessa lukkojarrutuksessa vaan möyrii eteenpäin, kun kiskot sitä perässä. Tämän lisäksi se paska laite kääntyy aina ympäri kun sitä vetää, joten tässä teille vitun hooverit ja panasonicit maailman kahdeksas ihme:

¨

Elikkäs koittakaa nyt jollain hiton insinööritaidoilla keksiä imuri, joka näiden klassisten radio-ohjattavien autojen tyyliin voi kulkea kummin päin tahansa hemmetti.

Kukaanhan ei myöskään ikinä jaksa sitten tassutella siihen tuomiopäivänkoneelle kääntämään sitä, vaan letkusta nostetaan ylöspäin ja koitetaan tuoda se lähelle ja kääntää samalla oikeinpäin. Siinähän käy siltappaa, että joko letku irtoaa tai letku hajoaa. Jälkimmäinen on maailman paras vaihtoehto, koska sitten ei tarvitse enää imuroida koskaan.

Jos nyt on kuitenkin tosiaan saanut sen imurin kiinni (ja miksei ois, koska ei kukaan kai vedä imuria perässään huvikseen), niin sitten alkaa itse helvetti, eli puhdistamisoperaatio. Omassa imurissani on tommonen kiva imutehon säätönappi. Asteikko aina Low'sta High'in. Siinä on joku kymmenisen pallukkaa, joista yhdeksällä ei tee hevon helvettiäkään. Vittu miten hienoa suunnittelua. Olin tästä asteikosta vähän innoissani jopa ensimmäisellä kerralla, kunnes tajusin, että 10:llä pölyä menee sisään, muilla tuntui lähinnä siltä, että pölyä tuli ulos imurista tai jostain aina vaan lisää hitto. Puhumattakaan siitä, että olisin tykännyt vähän maltillisemmasta äänestä, mutta koska pitää tykittää täysillä, niin volatkin on niin vitun täysillä että oksat pois ja moro vielä päälle. Asteikko 9 antais varmaan jonkun 20db:n rallatuksen, mutta asteikko 10 antaa jo semmosen perus infernaalisen 120db:n tykityksen tai jotain. Mutsilla oli aika kauan joku vanha kasarivehje, joka piti pienempää ääntä kuin tää oma uus milleniumhalpis. Hyvin on kehitys kehittynyt. Ottaisin mieluummin tosta Pirkkalan lennostosta hornetin kotio puhaltelemaan, kuin kuuntelisin tätä paskaa.

Imemistähän ei tosiaan edes tapahdu tolla täydellä tehollakaan, joten koko laitos on ihan floppi. Renkaista vähän avauduinkin jo, mutta joissain malleissahan on tässä suutinosassakin semmoset pienet renkaat. Ne ne vasta turhat onkin. Mihin helvettiin siinä tarvii semmosia pikkurillinkynnen kokoisia renkaita? Kyllä se jossain elementtitalon kumimatolla eteenpäin menee, kun vähän työntää (itse asiassa ei mene, vaan välillä tuntuu, että sitä imuria saa työntää eteenpäin kuin satakiloista valasta liukumäessä). Nää suuttimen renkaat vaatiikin vaan yhden ihmishiuksen sinne väliin niin ne ei pyöri enää, eikä sitä saatanan kerälle pyörinyttä hiustakaan saa sieltä pois, ellei polta koko suutinta, mikä on taas kerran mainio ratkaisu, koska ei tarvitse hetkeen imuroida.

Kolmas (en ole laskenut kriitiikkien lukumäärää, mutta jostain syystä halusin aloittaa kappaleen sanalla kolmas) vika imureissa on se, että ne pitää aina saada tuhanteen osaan purettua. Eli suuttimen saa pois siitä varresta, letkun saa irti kopasta ja lopuksi varren saa keskeltä kahtia EIKUN EI SAAKAAN. Nää on aina niin saatanan tiukkoja, että pitää olla joku Bull Mentula, että saa ne irti. Veikkaan, että Bullinkin pitää olla jossain massakuurilla, että saa sen irti. Tosin veikkaan, että Bull olis jo tässä vaiheessa heittänyt imurin suoraan Vuoreksesta Valkeakoskelle, koska aina voi ostaa uuden fitnessboomrahoilla. Omassa imurissa on toi keskikohta jonkun vidun napin takana, jota ei saa vaan millään painettua, joten en ole koittanut sitä koskaan avata. En kyllä ymmärrä, miks helvetissä se pitäiskään saada irti, joten toisaalta ihan sama.

Imurien varsissa on myös se ongelma, että nekin on suunniteltu joillekin lyhemmille ihmisille. Itse olen 178cm, eli edelleen hyvin lyhyt ihminen, ja tää vidun imurin varsi on maksimipituudellaan semmonen, että pitää Quasimodona kykkiä menemään ja hankkia sitä kuuluisaa mummojen yhdeksänkymmenen asteen kulmaa (varmasti yhdyssana_virhe) jo kolmenkympin tienoilla. Puhumattakaan siitä, että se lukitus ei varmastikaan pidä koko imurointisessiota. Aivan varmasti vielä jonkun pöydän alle kurotuksen aikana se lukko pettää ja sitten ollaan taas hatanpäällä paikkaamassa murtunutta leukaluuta.

Sitten vielä valitetaan vähän noista ekstrasuuttimista. Itselläni on kaksi. Semmonen kapea suorakulman muotoinen ilman karvoja (en tiedä käyttötarkoitusta) ja semmonen karvainen neliön (hyvin pienen sellaisen) muotoinen. Käytän karvapäätä näppäimistön yms. asioiden puhdistamiseen. Sen suuttimen kuulkaa kun laittaa kiinni, niin se infernaalinen hurinamölinä muuttuu infernaaliseksi vinkumiseksi. Voi vittu se on rasittavan kuulosta. Sitten siihen liian pieneen neliöön jää kaikki pöly kiinni, ja se kerääntyy semmoseksi mytyksi, joka ratkaisevasti laskee imutehoa. Eli sitä pitää viiden sekunnin välein putsata, joten käytännössä helpompaa ois käsin vaan jonkun saatanan rätin kanssa touhuta.

Onneks nykyään ei tarvi imuroida kovin usein, kun on tollanen hyvä lattialasta käytössä. Sillä lähtee pölyt nurkista kätevästi ja samalla voi kuunnella Tseik Nyymanin Beatles-onanointia radio suomen taajuudelta sunnuntaiaamupäivisin. Seuraavan kerran kun sijoitan imuriin, ostan semmosen, mitä mainostetaan sillä typerällä mainoksella, missä tiikeri nukkuu matolla, eikä se herää imurin ääneen. Jos se on oikeasti niin hiljainen, niin jumalalle kiitos. Sitä kokemusta odotellessa joudun kuitenkin vielä monta kertaa vahvan vihan valtaan. Voimia kaikille imuroiville yksilöille tällä planeetalla, ja ostakaa oikeasti tommonen hyvä lasta. Vähentää vitutusta ja omistat kuulonkin vielä nelikymppisenä.