keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Havaintoja, Pt. 1

Tänään aloitamma uuden sarjan, jonka nimi on Havaintoja. Vielä kun sais Attenboroughin Taavetin näistä kokoamaan äänikirjan niin johan oltaisiin best sellerimpiä kuin Sofi Oksanen. En muuten tajua tuota Oksasen ulkonäön mollaamista, kyllä se imo on joistain kuvakulmista ihan hyvän näkönen.

Mutta asiaan, ajattelin tehdä perinteisten ranskalaisten viivojen sijaan tämän hieman harvinaisemmilla ugandalaisilla pallukoilla:
  • Auto, jossa ei toimi lämmitys on ns. persauksista talvella
  • Varsinkin jos on -10 astetta pakkasta tahi enemmän
  • Failasin tänään tentin jännästi, mutta se oli odotettavissa. Onneksi on olemassa uusinnat.
  • Ärsyttää kun lähin posti on integroitu S-Marketiin, niin voi olla aina varma että se työntekijä ei löydä sitä pakettia sieltä hyllystä.
  • Kaikenlainen kastikehärpäkekiinteä tsydeemi pinttyy aika pikaseen lautaseen, ärsyttää tiskata.
  • Sama juttu noiden banaanikärpästen vai mitälie syöpäläisiä ovatkaan. Ehdi kun olla hetki roskapussissa shittiä niin heti on kokonainen raamatun vitsaus huoneistossa
  • Miksi banaanit eivät ole koskaan oikean kypsyyksisiä (tuota ei kyllä varmasti voi sanoa noin). Kaupassa kun kattelet jonkun kivan tertun niin siinä on kaikki raakoja. Sitten kotona kiroat, että on kuin puukalikkaa söisi kun niin helvetin kovaa ja ärsyttävän narskuvaa. Odotat päivän, niin ne on aika bueno. Mussutat kivasti, mutta sitten ylihuomenna ne onkin jo yhtä vitun mustaa mössöä. Aina pitää tarkistaa ettei ole tullut naapurin mamulasta kidnapattua muovipussiin.
  • Sama juttu leivässä. Miksi siihen ei voi tunkea niin julmetusti niitä syöpäaineita, että se selivää ydintalvestakin. Vaikka kuinka kaupassa katselee, niin pisimmälle ulottuvat päivämäärät on kahden päivän päässä. Eihän se tietysti mitään tarkoita, mutta kyllä tuokin kiusankappale menee homeeseen ihan liian nopeasti. Sitten saa valita taas ne vähiten homeiset ja vetää seuraavana aamuna ripaskaa pöntöllä.
  • Leipiä hipoen. Miksi kaupassa ei ole yksinäiselle anorektikolle mitään sopivan kokoisia pakkauksia. On joko neljän leivän paketteja, tai sitten neljänsadan leivän paketteja. Toisen kun ostat niin pitäisi jo olla ostamassa lisää ja toista ei syö holokaustista selvinneet juutalaisetkaan viikossa. Sama juttu pakasteissa varsinkin kun et omista pakastinta. Aina löytyy kyllä jotain koko perheen riemuranskiksia kilogramma vittu. Ei mahdu edes minun paistolevylle (mikä helvetti se on? semmonen musta judu missä on leivinpaperii kuitenki päällä, yleensä vissiin jotain metalliseosta tjsp. en osaa nimiä).
  • Havaitsin myös että tilillä ei ole rahaa pahemmin.
  • Tämän seurauksena sain toki paketin CDONilta (HÄPEÄLLINEN PROMO) jossa on eräpäivä ennen seuraavaa opintotukia. Nice. Onneksi tuo nyt ei myöhästy paljoa, eikä sitä heti velkavankeuteen jouduta. Hyvä välillä hankkia vähän jännää elämäänkin, ettei ihan kuoliaaksi tylsistytä.
  • Katsoin tänään elokuvan The Children. Oli aika perus nykykauhu, olisin toivonut että lapsia olisi vedetty raaemmin dunkkuun. Sinänsä tyydyttävä leffa, sillä kukapa ei haluaisi tappaa noita itkeviä lapsiaaaaaastag.
  • Broilerinpyörykät on ihan vitun letaaleja kun nuketat ne mikrossa ja heität ykkösellä kurkusta alas. Tuolta varmaan tuntuu keuhkoputkien syövereissä kun hengität napalmin ja sinappikaasun sekoitusta.
  • Korealaisissa nuudeleissa on kovemmat mausteseokset kun noissa muissa halppisseteissä. Kimichi ramen 666
  • MEIKÄLLÄ ON KAKS UNIIKKIA VIERAILIJAA IRLANNISTA. MAAILMANVALLOITUS HERE I COME. VAROKAA RUOTSITTARET JA MUOTIBLOGGAAJAT, MEITSI VIE KOKO INTERNETIN MARKKINAT KOHTA.
Enpä ole vissiin oikein muuta tänään havainnut. Ehkä tässä olikin parin vuoden tarpeiksi havaintoja, tiedä häntä. We shall meet again kuten joku on varmaan joskus jossain elokuvassa sanonut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti